Henkilökohtaisten avustajien mahdolliset selkäviat

Kysymys 

Minulla on 23 vuotias downi-poika, jolla on lisäksi autistisia piirteitä. Hän asuu hoitokodissa kuntoutuskeskuksessa Kuusankoskella. Kaikenlaisten vaikeuksien jälkeen on hänelle saatu nyt Kouvolan kaupungin rahoittamana 2 kpl henkilökohtaisia avustajia. Nyt olen ehdottanut erilaista ohjelmaalapselleni, minut "tyrmättiin" lähestulkoon joka kohdassa, tai ainakin kiemurreltiin hoitokodin taholta että "ei voida järjestää sitä eikä tätä". Vedottiin että "koska valitut avustajat ovat nuoria ihmisiä ja heille tulee selkä kipeäksi ja työvuosia on vielä monta, pitää ottaa huomioon", esim. ratsastusta jota pitäisin itse hyvänä terapiana ei hyväksytty koska hoitajien selät eivät kestäisi (nostoja).

Kysynkin nyt teiltä, onko henkilökohtaisten avustajien mahdolliset selkäviat otettava huomioon, vai onko kehitysvammainen tässä kuitenkin pääroolissa? Kovasti tässä hoitokodissa aina valitetaan että selät ovat kipeät, eikö heidän pitäisi vaihtaa ammattia? Ovat mielestäni epäsopivia tehtäväänsä. Kaikki hoitokotiin palkatut hoitajatkin ovat selllaisia 50 kiloisia "hempukoita". Neuvokaa miten minun tulisi menetellä tällaisen valitusuhan alla. Kuka vahtii sitä että kehitysvammaisten hoitajat ovat myös fyysisesti sopivia tehtäväänsä?

Vastaus 

Tässä tilanteessa on erilaisia vaihtoehtoja.

1. Voit pyytää kuntoutuspalaveria, johon kutsutaan paikalle poikasi, omaiset, hoitokodin henkilökunta ja terapeutteja. Palaverissa voitte tarkastaa tai kirjata esimerkiksi kuntoutussuunnitelmaan poikasi tarvitsemat palvelut. Jos ratsastus katsotaan pojallesi hyväksi terapiaksi/harrastukseksi, esteet voidaan voittaa. Useimmilla talleilla hevosen selkään voi nousta esimerkiksi pukilta, joillakin jopa nostolaitteella. Se on huomattavasti helpompaa kuin, jos nousee hevosen selkään toisen henkilön avustamana. Talleilla on myös henkilökuntaa, joka taluttaa, ohjaa ja auttaa.

2. Jos kuntoutuspalaveri ei onnistu, voit ottaa yhteyttä suoraan kuntoutuskeskuksen johtaviin viranhaltijoihin.

3. Jos se vaihtoehto tuntuu sinusta huonolta, voit ottaa yhteyttä kotikuntasi sosiaaliasiamieheen. Hänen tehtävänään on auttaa ja neuvoa.

Ystävällisin terveisin
Niina Sillanpää