Kehitysvamman arviointi ikätasoina
Kun kehitysvammainen henkilö tekee hänen toimintakykyään arvioivia testejä, esitetäänkö tulokset edelleen ikätasoina, esim. suoritus vastaa 5-vuotiaan taitotasoa?
Minusta tämä on hyvin loukkaavaa ja vääristävää, ja johtaa helposti aikuisen henkilön syrjintään, kun nämä tulokset voivat joutua kenen tahansa käsiin ja kahvipöytäkeskusteluihin, ja syntyy helposti kuva lapsen tasolla olevasta aikuisesta, mikä ei vastaa todellisuutta.
Testithän eivät ole kaikenkattavia. Voinko vaatia nuoren aikuiseni puolesta, että testaajat eivät esitä testien tuloksia tällaisella tavalla? Millä muulla tavalla tulokset voitaisiin esittää?
Kiitos kysymyksestä.
Ilmeisesti on kyse nimenomaan psykologin tutkimuksista. Lausuntoja käytetään usein erilaisten etuuksien ja terapioiden haussa tai diagnoosia asetettaessa, jolloin joudutaan kuvaamaan henkilön toimintakykyä valitettavasti negatiivisuuden kautta. Kehitysvammaisen henkilön kohdalla psykologisilla testeillä saadaan tulos erittäin heikkoa tasoa, mikä kattaa koko kehitysvammakirjon eikä anna tarkempaa kuvausta henkilön vahvuusalueista ja haasteellisimmista alueista. Tämän takia usein käytetään ns. kehitysikiä, joilla kuvataan esim. henkilön kykyä ymmärtää käsitteitä, syy-seuraus-suhteita jne. Kehitysikä kuvastaa sitä ikävaihetta, missä vastaava toiminta sijoittuu keskimääräiseen kehitykseen. Toinen vaihtoehto kuvata henkilön toimintakykyä olisi erikseen kirjoittaa auki eri osa-alueet: esim. henkilö ymmärtää helpoimpia tilakäsitteitä ja yläkäsitteitä, mutta abstraktimpien käsitteiden hallinta ei onnistu. Tämäkin on toki mahdollista ja tätä käytetäänkin erityisesti annettaessa ohjausta henkilön kanssa toimiville.
On ymmärrettävää, että kehitysikien käyttö ei tunnu aina oikealta, kun puhutaan aikuisesta henkilöstä. Aikuinen henkilö toki toimii monella tapaa eri tavoin kuin vaikka 5-vuotias, vaikka hänen ajattelukykynsä vastaisi monilta osin tätä kehitysikää. Testit eivät kata kaikkea, kyse on erityisesti ajattelu- ja päättelytaidoista, jolla on kuitenkin monissa elämän asioissa merkitystä siinä, millaista tukea henkilö tarvitsee. Psykologi, joka lausunnon laatii, vastaa sen sisällöstä ja päättää viime kädessä, miten asiat ilmaisee. Lausuntoa laatiessa tulee hänen huomioida sen vastaanottaja ja käyttää sellaista kieltä, mikä on siinä tarkoituksenmukaista. Omainen tai henkilö itse voi toki esittää näkemyksensä ja toiveensa lausunnon ilmaisusta.
Toinen asia on, kuka näitä lausuntoja lukee ja missä. Ainoastaan ammattihenkilöt, joille henkilö tai hänen laillinen edustajansa on antanut suostumuksen saada tietoa, voi niihin tutustua. Niitä ei pitäisi olla kahvipöydissä tai muiden henkilön hoitoon tai ohjaukseen osallistuvien ulkopuolisilla. Mikäli näin on käynyt, kannattaa asiasta ilmoittaa ko. hyvinvointialueelle.
Ystävällisin terveisin,
Oili Sauna-aho
FT, neuropsykologian erikoispsykologi, TOHJ
Oliko Verneri.netin neuvonnasta sinulle hyötyä? Palautteesi on meille todella tärkeää!