Kenen velvollisuus ja vastuu on huolehtia siitä, että kunnan myöntämät palvelut toteutuvat?
Kehitysvammaiselle ryhmäkodissa asuvalle nuorelle on kunta myöntänyt henkilökohtaista apua. Kenen velvollisuus lainmukaan on huolehtia että se toteutuu? Sosiaalityöntekijän? Ryhmäkodin? Vanhempien? Kenenkään?
Mikäli vanhempia tai muita sukulaisia enää ole huolehtimassa lapsen oikeuksista, onko sosiaalityöntekijällä velvollisuus selvittää ja huolehtia että ryhmäkodissa asuvat saavat sinne tarvitsemansa palvelut? Velvoittaako tähän joku/mikä laki ?
Kuulin että kunnan sosiaalityöntekijä käy kerran vuodessa tarkastuskäynnillä, Miksi näin harvoin? Onko tarkastusvälistä joku laki olemassa?
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi!
Hei,
Kunta on sosiaalihuollon järjestäjänä vastuussa siitä, että asiakas tosiasiassa saa hänelle sopivat ja kuuluvat palvelut (sosiaalihuoltolaki, SHL 14 §, vammaispalvelulaki, VPL 3 §, ks. myös Terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämä Vammaispalvelujen käsikirja, Palvelujen toteuttaminen ja seuranta).
Vammaisen henkilön palveluja ja tukitoimia koskeva päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste (SHL 45 §).
Silloin, kun kyseessä on vammainen sosiaalihuollon asiakas, hänelle pääsääntöisesti nimetään omatyöntekijä (SHL 42 §), jonka tehtävänä on muun muassa edistää asiakkaan palveluiden järjestämistä palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.
Omatyöntekijän kanssa asiakastyötä tekevän virkasuhteessa olevan sosiaalityöntekijän on tehtävä päätös niistä sosiaalipalveluista, joilla yhdessä turvataan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai erityistä tukea tarvitsevan muun asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä terveys ja kehitys, jos menettely on asiakkaan edun mukainen (SHL 46 §). Kunnalla on siis ehdoton velvollisuus huolehtia siitä, että haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan välttämätön huolenpito ja toimeentulo turvataan ja että asiakas saa terveytensä ja kehityksensä kannalta välttämättömät palvelut. Sosiaalihuoltolain 46 §:ssä tarkoitettu kokoava päätös koskee asiakkaan taikka hänen huolenpidostaan vastaavan henkilön tarvitsemia sosiaalipalveluja.
Asiakkaan asiakassuunnitelman tulee puolestaan lain mukaan sisältää muun muassa tiedot siitä, kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tai muu asiakkaan palveluista vastaava työntekijä tulevat tapaamaan sekä asiakassuunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot (SHL 39 §). Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan (SHL 39 §, VPL 3 a §).
Varsinaista aikarajaa sille, kuinka usein asiakkaan ja hänen palveluistaan vastaavan työntekijän tulisi tavata tai millaisin aikavälein asiakassuunnitelma tulisi päivittää, ei kuitenkaan ole säädetty. Vammaisen henkilön yksilöllinen elämätilanne ja elämänmuutostilanteet vaikuttavat tarkistamisen aikaväliin. Vammaisella henkilöllä on aina oikeus pyytää suunnitelman tarkistamista. Yleensä on perusteltua tarkistaa suunnitelma 2-3 vuoden välein. Kehitysvammalain mukaisten itsemääräämisoikeutta edistävien toimien osalta suunnitelma on kuitenkin tarkistettava kuuden kuukauden välein (ks. esim. Vammaispalvelujen käsikirja).
Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan on lain mukaan toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti, ja ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävässään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa (SHL 48 §). Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun (sosiaalihuollon asiakaslaki 4 §), ja tällaisena hyvänä sosiaalihuoltona voidaan joka tapauksessa pitää sitä, että esimerkiksi asumisyksikön työntekijä ilmoittaa asiakkaan sosiaalityöntekijälle, jos asiakkaan palveluiden toteutumisesta on herännyt minkäänlaista huolta.
Omatyöntekijä, sosiaalihuollon ammattihenkilö, esimerkiksi asumisyksikön työntekijä tai tarvittaessa kuka tahansa muu henkilö voi lisäksi tehdä Digi- ja väestötietovirastoon ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Holhoustoimilain 42 §:n mukaan täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee puolestaan huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen huollon tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomioon ottaen pidettävä asianmukaisena.
Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi.
Sosiaalihuollon valvontaviranomaisia ovat sekä aluehallintovirastot (AVI) että Valvira. AVI ohjaa ja valvoo alueellaan muun muassa kunnallisen sosiaalihuollon toimintaa. Yksittäisissä valvonta-asioissa toimivalta kuuluu Valviralle silloin, kun kyse on periaatteellisesti tärkeästä ja laajakantoisesta asiasta tai kun asia koskee usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata.
Sosiaalityöntekijä toimii tehtävissään virkavastuulla, johon kuuluu viime kädessä sekä vahingonkorvausoikeudellinen että rikosoikeudellinen virkavastuu.
Toivottavasti nämä tiedot olivat hyödyllisiä!
Ystävällisin terveisin,
Saara Kokko,
Lakimies (OTM),
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Pinninkatu 51, 33100 Tampere
Lakineuvonnan puhelinpäivystysaika tiistaisin klo 12-15, p. 040 177 3771
040 664 1493
saara.kokko(ät)tukiliitto.fi
-----
Oliko Verneri.netin neuvontapalstasta sinulle hyötyä? Jätä meille palautetta!
Vastaa palautekyselyyn tästä linkistä!