Keskenmenot
Hei! Olen 24-vuotias ja kokenut tänä vuonna kaksi alkuraskauden keskenmenoa. Ensimmäinen oli 5+3 viikolla (vuoti pois itsekseen) ja toinen 8+5 (mennyt jo kesken ultran mukaan 7+2). Ensimmäisessä kävin lääkärissä vasta myöhemmin jälkitarkastuksessa, koska oli niin alkuvaiheen ja toisessa minulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys. Siinä yhteydessä minulle selvisi, että vereni on rhD-negatiivinen ja sain rhD-immunisaatiota vastaan tarvittavan suojauksen. En tiedä varmuudella mieheni veriryhmää, mutta oletettavan hänellä olevan positiivinen. Nyt olen todella huolissani, kun olen miettinyt, että minulle ei annettu ensimmäisen keskenmenon kohdalla tuota pistosta.
Toivoisimme niin kovasti mieheni kanssa omaa lasta, mutta mikä merkitys tällä on tuleville raskauksille? Aiheuttaako tämä minulle vain epäonnistuneita raskauksia, kun anti-D-immunoglobuliini-suojaus on minulta jäänyt ensimmäisessä keskenmenossa saamatta? Olenko siis mahdollisesti jo immunisoitunut, niin etten enää saa lapsia tämän asian takia, kun elimistöni "hylkii sikiötä"? Mikä yhteys tällä veritekijällä on keskenmnoihini ja muodostuuko vasta-aineita jo näin varhain raskauksissa? Voidaanko tätä asiaa tutkia mitenkään tässä vaiheessa? Olen jo muutenkin huolestunut, että olenko niitä ihmisiä joilla on toistuvia keskenmenoja ja nyt vielä tämä. Asia kun tuntuu olevan niin monimutkainen ymmärtää. Toivottavasti olen esittänyt asian ymmärrettävästi, enkä liian laajasti.
Hyvä Kysyjä,
Suomessa Rh-immunisaatiota on jo 60-luvun lopulta alkaen osattu hoitaa aina vain paremmin menetelmin. Kaikissa raskauksia, keskenmenoja ja keskeytyksiä hoitavissa yksiköissä on ohjeistus, jonka mukaan Rh-negatiivisten naisten kohdalla toimitaan tavoitteena sikiön Rh-immunisaation estäminen.
Olisi varmasti hyvä vielä varmistaa ensimmäisen keskenmenonne hoitaneesta paikasta tehdyt toimenpiteet. Rutiiniin kuuluvat asiat saattavat näet helposti jäädä mainitsematta hoitoyhteenvedossa, mutta varsinaisista toimenpideselostuksista ne sitten löytyvät.
Vaikka ensimmäisen keskenmenonne yhteydessä anti-D-suojaus olisikin jäänyt antamatta, ei raskausennusteenne voi sen vuoksi katsoa oleellisesti huonontuneen. Vaikeat Rh-immunisaatiot ovat jo varsin harvinaisia ja koskevat lähinnä monilapsisten perheitten nuorimpia lapsia. Rh-immunisaatio ilmenee vasta raskauden jälkipuoliskolla, usein sen loppuvaiheessa sikiön anemisoitumisena. Yhteyttä alkuraskauden keskenmenoihinne sillä ei voi katsoa olleen. Kaksi keskenmenoa yhdellä naisella ei ole kovinkaan harvinaista. Tapana on, että vasta kolmannen keskenmenon jälkeen aletaan selvittää keskenmenojen mahdollista syytä. Tällöinkin kohdallanne Rh-immunisaatio tuskin tulee kysymykseen.
Neuvoloissa on tarkat ohjeet siitä, miten Rh-negatiiviset äidit hoidetaan ja luottaisin äitiyshuollon ja raskauksia hoitavien lääkärien osaamiseen tässä asiassa. Lapsen riski vammautua Rh-immunisaation vuoksi on nykypäivänä hyvin pieni. Suositukseni on, että heti seuraavan raskautenne alettua otatte yhteyden neuvolaan tai gynekologiinne raskauden ajan seurannan ja toimenpiteitten yksityiskohtaiseksi suunnittelemiseksi. Mahdollisesti olisi aiheellista selvittää myös puolisonne veriryhmä. Vaikka hän olisikin Rh-positiivinen, hänen kaikki lapsensa eivät välttämättä ole kuitenkaan Rh-positiivisia, jos hänen Rh-D-tekijäparinsa toinen osapuoli onkin Rh-negatiivinen.
Kokonaisuutensa sanoisin siis, että mahdollisuutenne tulla raskaaksi ja saada terveitä lapsia ei ole oleellisesti heikentynyt, vaikka ensimmäisen keskenmenonne yhteydessä anti-D-suojaus olisikin jäänyt tekemättä.
YstävällisestiMaarit Peippo
perinnöllisyyslääkäri
Väestöliitto