Keskeytetty hoitomaksu
Onko lain mukaista, että vammaisen hoitomaksua asumisen keskeytyksessä
(lomat) ei peritä kuin vasta keskeytyksen jatkuessa yli viisi
päivää keskeytyksen alkamista seuraavasta täydestä päivästä
laskettuna? Aikaisemmin lyhyemmätkin ajat huomioitiin, mutta nyt kun
ruuasta ei saa periä työn osuutta, korvattiin tämä menetys pidentämällä
keskeytystä viiteen täyteen päivään? Vuokran ymmärrän, mutta ruokamaksuja
en.
Lakiin ja asetukseen on kirjattu, että erityishuollon asumispalveluissa voidaan
asukkaalta periä ylläpitomaksu. Asumispalveluissa ylläpitona voidaan pitää
asumisesta sekä ravinnosta ja muusta ylläpidosta aiheutuvia kuluja. Näitä
muita kuluja ovat asiakkaan käyttämistä palveluista (mm. siivous,
vaatehuolto, sauna) ja tarvikkeista (esim. hygieniatarvikkeet,
siivousvälineet ja -tarvikkeet) muodostuneet kustannukset. Maksua ei voi
periä henkilökunnan antamasta hoivasta ja tuesta.
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (32§) tuntee tuon
viiden päivän karenssin, mutta täysin eri asiayhteydessä. Asetus sanoo, että
kotona annettavan palvelun, laitoshoidon tai perhehoidon keskeytyessä yli
viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta.
Mutta tällä kotona annettavalla palvelulla tarkoitetaan asetuksessa (3§)
jatkuvasti ja säännöllisesti annettua kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa, ei
asumispalveluita.
Toisaalta lait ja asetukset eivät puhu ylläpidon keskeytyksien maksuista
yhtään mitään. Todistustaakka on silti laskuttajalla, jota voi pyytää
näyttämään, mihin pykälään ja päätökseen laskutus perustuu. Laki ei siihen
velvoita. Lainsäädännössä puhutaan lisäksi kohtuullisuudesta ja siitä, että
maksua ei saa periä enempää kuin palvelun tuottaminen maksaa. Sillä
perusteella on syytä kysyä, että jos henkilön poissaollessa ei muodostu
kuluja, voiko periä maksuakaan.
Heikki Seppälä, erityisasiantuntija, Kehitysvammaliitto