down lapsi ja kehitys

Hei!

Minusta tuo ei ole vielä hälyyttävää. Meillä neidillä kävi vielä harvakseltaan vahinkoja koulussakin ekoilla luokilla...

Onko teillä sisaruksia tai muuten mahdollista saada mallia oppimiseen? Itse kutsuin WC-pönttöä aikuisten potaksi, jotta sain jotain yhteyttä sille, miksi istutin tytärtäni potalla ja itse kävin pöntöllä... Mutta esimerkkihän on downeille se suorin reitti oppimiseen.

Joitakin pottakirjoja kannattaa etsiä kirjastosta, mutta minusta vahinkoja alkoi tapahtua enemmän juuri siinä vaiheessa, kun lasten piti itse oppia ottamaan vastuu omasta kuivana olemisestaan.

Nyt tyttäreni on jo yläasteella, mutta pitkään yksinkertaisesti pakotimme hänet käymään vessassa ennen ulos lähtemistä. Tämä johtui siitä, että ajan ymmärtäminen on ollut heikkoa ja siksi myös sen ymmärtäminen, ettei vessaa ole välttämättä tarjolla jokaisessa mutkassa ulkoiltaessa tai kaupungilla.

Jotenkin pottailu tuntuu sellaiselta asialta, että mitä enemmän siihen asettaa toiveita ja nopeita tavoitteita, sitä hankalammaksi se menee. Meillä on perheen nuorimmainen kolme vuotta nuorempi downneitiämme ja ajattelin opettaa heidät yhtä aikaa kuivaksi. Niin kuitenkin kävi, että isosisko (siis tämä down) oli suunnitelmaani nopeampi perusteiden oppimisessa, mutta noita vahinkoja tapahtui sitten pidempään.

Viimeiset vahingot tulivat tilanteessa, jossa koulussa opettajalla oli sairasloma ja sijainen oli liian vaativa. Tyttäreni reagoi tilanteeseen kasteluilla ja me juoksutimme häntä jo lääkärissäkin peläten virtsaputken tulehdusta kunnes tajusimme yhteyden... Onneksi meillä oli luottavainen suhde luokan avustajaan, jonka kautta tilanne selvisi.

Voimia sinne pottailun kanssa. Minä ehkä käyttäisi vaippaa nyt tämän loppukevään ulkona ja kesällä sitten paneutuisin ulkoharjoitteluun, kun varapöksyjä on helpompi kuljettaa mukana... Nykyvaipat ovat niin mukavia, ettei niiden märkyyttä tosiaankaan huomaa. Märkien housujen pitää olla ilkeät päällä, että niistä haluaa eroon. Tai että niitä haluaa oppia välttämään. Lapsen täytyy oppia vähitellen ottamaan itse vastuu omasta kuivuudestaan. Siksi äidin ei pidä pitää liikaa huolta asiasta vaan luottaa siihen, että lapsi itse oppii tunnistamaan tarpeensa. Jotenkin hämärä muistikuva minulla on, että nykyään on olemassa jonkinlaisia harjoitteluvaippoja ja/tai pikkupöksyjä, joiden kanssa pissan tulo on vaippaa helpompi huomata.

tv Sirpa

Hei, minulla kesällä 6v.täyttävä down tyttö, olen täällä hänestä kirjoitellutkin, milloin mitäkin :).
Meillä toi potta ja vaippa asia meni yllättävän hyvin, meni päiväkotiin 3v. ja vain siellä alussa oli vaipat, jotka sitten aika nopesti jäi pois.
Yökastelua ei ole ollut (joskus pienenä yksittäisesti), mutta vahinkoja ulkona on vuosien aikana tullut joitain, nyt ei enää oikeastaan yhtään.
Tilanteet ovat olleet, esim.kävelty pväkodista kotiin (meillä matkaa n.1,5km) ja ei ole vaan jaksanut pidättää.
Nykyään aina kysyn, kun haen, että käydäänkö vessassa, ennenkuin lähdetään kävelemään.

Kyllä asiat selkiintyy pikkuhiljaa. Uskon näin. Ja toivon sinullekin sitä. Puhekin alkoi vaan yhtäkkiä tulla, ja nyt sitä riittää :) Mukavaa kevään ja kesän odotusta!

Meillä on kolmevuotias downpoika ja tuo kuivaksiopettelu tullut ajankohtaiseksi. Pissa tulee pottaan ehkä kerran tai kahdesti päivässä, joskus ei ollenkaan. Ei vielä osaa ilmaista tarvettaan. Mutta ajan kanssa, tästä en revi turhaa ressiä :) Uskon että ajoituksella on suuri merkitys ja rutiinisoituminen pottailuun. Aina aamuisin, ruokien jälkeen, ennen unia ja unen jälkeen jne. Niin lapselle muodostuu käsitys siitä MILLOIN potalle mennään ja oppii pidättämään kun tietää että kohta mennään :)