harjaantumisopetus?

Kuulostaa kyllä aika ikävältä, jos pieni poika menee isojen kanssa samaan ryhmään. Sinuna kyllä ottaisin yhteyttä heti kouluun ja vaatisin selitystä, että miksi näin on. Onko tosiaan, että kunnassanne tämä on ainut mahdollisuus? Oletko ollut yhteydessä sos.työntekijään tai johonkin muuhun henkilöön asiasta?

Kävin asiasta keskustelua ryhmän opettajan kanssa ja kuulin onneksi että samalle luokalle tulee 2 muuta 1-luokkalaista (viiden 7-9-luokkalaisten lisäksi) ja tuntijärjestelyissä huomioidaan oppilaiden ikä. Opettajan mukaan oppilaat ovat yhtenä ryhmänä vain ruokailun aikana. En ole asiaan vielakään täysin tyytyväinen, mutta helpottunut siitä että muutama ikätoveri on samalla luokalla.. Katsotaan miten järjestelyt lähtevät toimimaan syksyllä. Toivotaan parasta..

Heippa!
Hyvä juttu, että poikasi saa myös samanikäisiä luokkakavereita! Oletteko käyneet jo koululla poikanne kanssa tutustumassa? Paljonko luokalla on avustajia opettajan lisäksi? Koulunaloittaminen on kyllä mielestäni yksi stressinaiheuttaja...jotenkin hirvittävä vastuu laitetaan vanhempien harteille, kun yhtŽäkkiä pitäisi olla asiantuntija päättämään minkälainen koulu/luokka/opetusmuoto on omalle lapselle paras. Asiantuntijat voivat antaa oman ehdotuksensa, mutta läheskään aina vanhempien oma tuntuma ei ole asiantuntijoiden kanssa yhtenevä. Todella paljon mielestäni riippuu opettajasta ja hänen opetustyylistään, millaiselta koulupäivät alkavat näyttää ja miten lapsi koulussa viihtyy ja oppii uusia asioita. Mielelläni lukisin lisää teidän koulujärjestelyistänne ja yleensäkin opetuksesta harjaantumisluokalla. Hyvää jatkoa ja aurinkoista kesää!

Jos ymmärsin oikein, yhdellä näistä pienistä on oma avustaja. Opettajan lisäksi luokassa on ainakin yksi "yhteinen" avustaja. Kunnassamme integrointi on harvinainen käsite, mielellään oppilaita on tähän asti siirretty normaaliopetuksesta mukautettuun- ja harjaantumisopetukseen. (Tosin ruotsinkieliset keharit integroidaan mahdollisuuksien mukaan kaikki, siten että joitain tunteja on omana ryhmänäkin). Olet oikeassa siinäkin, että vanhemman on vaikea päättää lapsensa parasta koulumuotoa, varsinkin kun tuntuu siltä että tietty diagnoosi (meidän tapauksessa down)sanelee jo valmiiksi "sopivan" koulupaikan. Itselläni kävi mielessä mukautettu opetus avustajan kanssa, mutta sellaista vaihtoehtoa ei ole kyllä opettajien taholta edes väläytelty. Ja toisaalta voihan olla että erityisluokat onkin se paras ratkaisu, mutta sitähän ei voi etukäteen tietää. Opetuksesta sen verran, että oppilaat opiskelevat samoja asioita kuin muutkin, joskin omassa tahdissaan. Suuri rooli on myös arjessa itsenäisesti selviytymään opettelussa ja sosiaalisten taitojen harjaannuttamisessa. Mahdollisaet terapiat pyritään järjestämään koulupäivän ulkopuolella, eli ip-kerhon aikana. Aurinkoista kesää!

Terapiat ip-kerhon aikana eli varsinaisen koulupäivän jälkeen?
Meillä on terapia, ala-asteella puheterapia, ollut koulupäivän
aikana, jolloin lapsi jaksaa paremmin kuin iltapäivähoidon
aikana. Ip-hoito oli vapaata leikkiä ja olemista pääasiassa.

Meillä on kaikki terapiat iltapäivällä eikä ole ollut jaksamisongelmia. Tuo riippuu paljon lapsesta. Koulu on kouluaikaa ja terapiat ovat muuta aikaa. Jos meidän kaikki terapiat olisivat kouluaikana niin se veisi liian monta tuntia oppimiselta. 4 tuntia eli yhden kokonaisen koulupäivän. Eihän se voisi olla mitenkään järkevää??

Hei!

Mitä kaikkia terapioita teillä on, jos niihin menee noin paljon aikaa viikossa?

down-äiti minäkin

Ratsastus-, fysio-, puhe- ja toimintaterapiaa. Vuodessa 120 tuntia yhteensä.

Ratsastus-, fysio-, puhe- ja toimintaterapiaa. Vuodessa 120 tuntia yhteensä. Plus vielä matkat. Puheterapiaan noin 35 km yhteen suuntaan, ratsastukseen noin 40 km, toimintaterapia on osittain kerhossa ja osittain 20 kilsan päässä. Fysioterapia on kotona.

Olen aina ollut siinä uskossa, että kaksi terapiakertaa viikossa on maksimi, mitä suositellaan. Hyödyn ja jaksamisen kannalta. Niin lapsen kuin perheenkin.

Onko kaikki Kelan kustantamaa vai maksatteko jotain omasta pussista?

Onko nykyään enää mahdollista käydä peruskoulu integroituna yleisopetusluokkaan avustajan kanssa?
Down:in kanssa siitä löytyy hyviä kokemuksia.

Perehdy tarkasti erityisopetukseen, esim. www.edu.fi. Nykyään ei saisi olla enää "eritasoista" erityisopetusta eli ei esim. enää mitään mukautettua tai harjaantumisopetusta, vaikka kunnat näin mielellään toimivatkin.Down-lapsella, tai kenellä muulla tahansa on oikeus olla missä tahansa luokassa. Yleisopetuksessa voi olla avustaja tarpeen, mutta erityisluokissa yleensä yleiset avustajat riittävät. Lapsella yksilöllistetään vaikeat aineet oppiympäristöstä riippumatta ja mudien tahdissa ei tarvitse mennä missään luokassa.

Jippii! Kouluasiassa on tehty uusi päätös ja nyt kaikki ekaluokkalaiset ( 7 kpl) saavat aloittaa omana uutena ryhmänä. Avustajia on mukavasti kun kolmella on henkilökohtainen avustaja ja vielä luokka-avustaja lisänä. Syytä suunnanmuutokseen en tiedä, mutta olen tyytyväinen uuteen käänteeseen. Meillä pojalla on kertaviikkoisina toiminta-, fysio- ja puheterapiaa jotka tapahtuvat yleensä ip-aikana.

Arvoisat lajitoverit!
Harjaantumisopetusta ei enää lain mukaan ole olemassa. (perusopetuslaki 1.8.1998)
Näinollen kunnissa ei myöskään saa lain mukaan olla erillisiä harjaantumisopetuksen opetussuunnitelmia, eikä opetusta saa järjestää sellaisen opetussuunnitelman mukaan.

Kaikilla erilaisilla oppijoilla opetuksen perusteena tulee tuntijakoineen olla yleisopetuksen opetussuunnitelma, jota sitten yksilöllistetään oppiaineittain, yhdessä vanhempien kanssa sopimalla. Nämä yksilöllistetyt tavoitteet ja tuntijaot kirjataan HOJKSiin.

Vaikeimmin vammaisilla voidaan tehdä opetussuunnitelma toiminta-aloittain.

Aluehallintovirastosta saamani vastauksen mukaan viraston ottama kanta on, että vanhoista erityisopetuksen nimikkeistä (kuten harjaantumisopetus, harjaantumisluokka) on syytä luopua, koska ne luovat mielikuvan entisestä ajasta, jolloin eri erityisopetusmuodoille oli omat opetussuunnitelmansa. Nyt ei ole kuin yksi perusopetuksen opetussuunnitelma ja sen pohjalta laaditaan kunkin erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oma HOJKS oppilaan omien edellytysten mukaisesti.

Ja taustalla on lapsen oikeus oppia. Asenteilla nuo oppimismahdollisuudet monta kertaa typistetään.

Hei!

Jatkan tähän harjaantumisopetusketjuun...eli mitä yleensä vaikeimmin kehitysvammaisille (EHA2)tarkoitetussa opetuksessa opetetaan ja miten (onko esim. opettajan pitämiä yksilötunteja vai hoitavatko avustajat opetuksen?). Opetetaanko myös kognitiivisia taitoja ja jos niin mitä esimerkiksi?

Vaikeimmin kehitysvammaisille opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain, mutta ei siinäkään mitään ryhmäkohtaista opetussuunnitelmaa ole. Opetus tulee suunnitella yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja jos lapsi kykenee opiskelemaan kognitiivisia taitoja, niin sitten opiskellaan. Ongelma näissä(kin) ryhmissä muodostuu siitä, että yksi opettaja ei ehdi kaikkia opettaa yksilöllisesti, vaan hänen tehtävänsä on ohjeistaa avustajat mahdollisimman hyvin.

Eli HOJKS on kaiken opetuksen perusta, jonka suunnitteluun kannattaa panostaa. Kaikessa opetuksen suunnittelussa pitäisi lähteä yleisopetuksen opetussuunnitelmasta, josta karsitaan niin paljon asioita kuin tarvetta lapsen todellisten (huom. ei oletettujen ) kykyjen, tarpeiden ja edellytysten mukaan.