itsemääräämisoikeus

hei.olisiko kellään vastausta kysymykseeni;meidän ryhmäkodissa asuu down-vanhus,joka sekoittaa kaappiinsa puhtaita ja likaisia vaatteita ja nyt osa työntekijöistä haluaisi lukita hänen kaappinsa.osa on taas sitä mieltä että se on ainakin eettisesti väärin,jos ei jopa laitonta..mitenhän on?

olen myös töissä ryhmäkodissa ja yksi asukkaistamme on monivammainen sekä sairastaa epilepsiaa,hän on aikamoinen touhuaja hyvinä hetkinään ja sekottaa kaappinsa perusteellisesti.Niimpä olemme koko henkilökunnan kanssa sopineet että vaatekaappi on lukossa.Siitä eettisyydestä ja laittomuudesta en sitten tiedä
palveluen.kuhmo.asi
Siitä laittomuudesta en ala mennä sanomaan mitään, mutta näin 10 vuotta alalla olleena hieman ihmettelen, että onko asia todella näin musta valkoinen? Eli oletan, että olette kokeilleet hänen kanssaan yhdessä likaisten ja puhtaiden erottelua ja miettineet, miksi hän toimii näin. Ja mitä kaappien lukitsemisesta koituu asiakkaallenne, ahdistuuko hän siitä, vai eikö välitä. Kokeilemallahan se kyllä selviää.
Näin vaikeavammaisen naisen äitinä ja erikoissairaanhoitajana kaapin lukitseminen tuntuu pahalta. Se on tietysti nopein tapa selviytyä ongelmasta... mutta henkilön opettaminen toimimaan asiallisesti on pitkä , mutta palkitseva tie kaikille osapuolille. Pistäkääpä miettimismyssyt ryhmässä toimimaan. niin eiköhän asia yhteishengessä jaksettaisi viedä loppuun. Keinoja en tässä voi enempää ehdotella, kun en tunne ko. henkilöä.

Sitkeyllä ja huumorilla perille asti
kuhmo.henilön
Hei!
Tuo "kaappien järjestely" tuntuu olevan varsin yleistä juuri vanheneville Down-henkilöille, omassa työpaikassanikin on kolme juuri tuollaista tapausta =)

Mahdattekohan te, jotka puhutte opettamisesta, ihan oikeasti olleet tekemisissä vanhenevan Downin kanssa? Dementiahan kuuluu olennaisena osana "taudinkuvaan", eikä kovin pitkää opetusjaksoa luultavasti kannata suunnitella. Edessä kun on luultavasti pian tilanne, ettei muista edes sitä, mitä lusikalla tehdään...

Meillä ei ole kyllä kaapin ovia lukittu näissä tapauksissa, ohjaajat sitten vaan vaivihkaa käyvät tarkistelemassa kaapeista pois likaisia. En kyllä lukitsemistakaan kävisi kovin epäeettiseksi tuomitsemaan, ellei sitten tosiaan aiheuta ylimääräistä ahdistusta asukkaalle.
Moi!

Meillä ryhmäkodissa on kaikkien asukkaitten kaapit enempi tai vähempi sekaisin, kun ovat kaikki kovin omaperäisiä tuon järjestelmällisyyden suhteen...

Ei ole kuitenkaan tullut mieleenkään lukita kaappien ovia. Niitä sitten siivoillaan silloin tällöin yhdessä asukkaan kanssa tai kuten Muru sanoi, hoitajat käy vaivihkaa viemässä likaisia vaatteita pyykkiin...

Onhan jokaisella oikeus omassa huoneessaan järjestellä omia kaapejaan kuten parhaaksi näkee, ei se ole niin vakavaa...
Olipa kiva lukea viestejänne,tyttäreni saa asuntola paikan ja siinä asuntolassa on lukolliset kaapit,suuri pelkoni on että niitä myös käytetään.Pakkoneuroosi puhtaudesta joten jos hän ei saa puhtaita päälleen tulee valtava ahdistus.Sain puhtia pitää hänen puoliaan tuossa lukitsemis asiassa.Kirjoittelen sitten pysyvätkö kaapit auki.Hän osaa katsoa itse puhtaat vaatteet aina aamuksi valmiiksi,ja vie käytetyt likavaate koriin,on sillee omatoiminen.Eiköhän tässä päde itsemääräämisoikeus.Oikein Hyvää UuttaVuotta
hei Taneli,

antakaa herran touhuta omiaan niiden vaatteiden kanssa. voihan osan vaatteista vaikka pitää kokonaan muualla (vai voiko?) ja omahoitajan kanssa voisi säännöllisesti siivota kaappeja ja viedä likaisia pyykkiin tai vaikka yökkö voisi viedä sitten likaiset pois. vai onko vaatteet siis todella likaisia, tyyliin housut pissassa/kakassa?
Voih tätä maailmaa, miksi kaikkien pitäisi olla samanlaisia?
Meillä on ryhmäkoti ja vieressä tuetunasumisen rivitalo.
Rivarissa on pienkoti, kolme nuorta aikuista, omat huoneet ja yhteinen olkkari ja keittiö. Naiset ovat muuttaneet siihen perhehoitajalta kaksi vuotta sitten ja yhteistyö biologisten vanhempien ja eläkkeelle jääneen perhehoitajan kanssa senkun vain vaikeutuvat koko ajan.
Me, etenkin omathoitajat olemme saaneet aivan mielettömän negatiivista palautetta edellisiltä, esim. syistä että, olemme käyttäneet heitä jalkahoitajalla, antaneet sävyttää hiuksia ja otta permanenttia. Olemme jopa ostaneet heidän kanssaan heidän omilla rahoillaan heidän itsensä valkkaamia vaatteita, verhoja, mattoja, kirjotuspöytiä jne. Edunvalvojien luvalla toki. Ja mitä saammekaan tästä muuta kuin haukkumisia ja viimesimmäksi sanottiin että hankkivat meille potkut ja että tekisi mieli hirttää meidät. Ja mikä jokseenkin kurjinta koko asiassa vaihkakin me työntekijät tiedämme ettemme ole tehneet mitään väärää vaan tukeneet näitä nuoria naisia ja kunnioittaneet heidän itsemääräämisoikeuttaan niin meidän pomomme, laitoshoidonjohtaja, kävi tänään haukkumassa meidät ja ilmoitti ettei näillä naisilla ole mitään itsemääräämisoikeutta. Itku meinasi tulla! Saas nähdä tuleeko potkutkin...
Ryhmäkodin puolella meillä on yhden ikäkkään downnaisen vaatekaapit lukossa kun hänellä rupesi olemaan enempi ja vähempi jo tuhrimista, mutta muuten ainoastaan keittiö, siivoushuone ja ulko-ovet lukittuina turvallisuus syistä.
Hei teille kaikille
Itsemääräämisoikeus on meille kaikille kehitysvammaisille perustuslaissa ja vammaispalvelulaissa oleva oikeus jossa meille itselle annetaan mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.Sinun ja minun on ymmärrettävä vaikeavammaisia joiden kanssa kommunikointi on muuta kuin puhe esim kommunikaatiopassi.Itsemääräämisoikeus kuuluu meikke kaikille ja on tärkeä oikeus
Tyttäreni on asunut puoli vuotta R-K asunnossa ja nyt meni kaapit lukkoon ,seurausta hänet on pakolla vietävä kotiinsa enkä uskalla mennä hakemaan en kestä sitä itkua kun täytyy lähteä takaisin.Hänellä on pakkoneuroosi puhtaudesta joskus kun oikein ahdistaa hän vaihtaa lakanat vaikka keskellä yötä.Hän on asunut jo aijemmin 20 vuotta poissa kotoa eikä missään ole menty näin radikaaleihin ratkasuihin.Peloittaa miten hän alkaa tästä eteenpäin purkamaan ahdistustaan. Kertokaa hyvät ihmiset mitä minun Äitinä pitäisi tehdä?? Ovatko he hoitokodissa toimineet lain vastaisesti? Odotan mielipiteitänne.
Eilakaisla: entisen perhehoitajan on vaikea päästää työstään irti, hän kokee uudistukset ja muutokset oman työnsä kritiikkinä. Työ lienee ollut hyvin tärkeällä sijalla hänen
elämässään ja nyt on tyhjää. Kummastuttaa, ettei esimiehenne
tajua tätä!! Vaatikaa työnohjausta, niin pääsette eteenpäin
tilanteessa hyvään yhteistyöhön esimiehen kanssa ja saatte
hänen tukensa suhteessa nuorten vanhempiin. Toisaalta,
miksi vanhempien pitää niin aktiivisesti puuttua
ryhmäkodin asioihin. Minun poikani asuu ryhmäkodissa
ensimmäistä vuottaan. Muuttovalmentaja varoitti meitä
vanhempia, ettemme liittoudu henkilökuntaa vastaan.
Minusta se kuulosti oudolta, ilman muuta hoitoalan ammattilaisena haluan antaa työrauhan. Minun ei juuri
tarvitse toimia poikani tulkkina, hän osaa ilmaista asiansa.
Pidän toki yhteyttä ja soitan ja käyn, mutta en nipota.
Asiat voidaan hoitaa monella tavalla hyvin ja oikein.
Tottakai saa hoitaa kauneutta, ostaa huonekaluja ja sisustaa
käyttövaran sallimissa puitteissa!

Mielipide kaapeista: kun tyttärelläsi on pakkoneuroosi
puhtaudesta, voisi olla hyvä järjestää hoitavan lääkärin,
ryhmäkodin henkilökunnan, vanhempien ja tyttären kanssa
keskusteluaika hoidon kokonaisuudesta, ehkä osan aikaa
ilman tytärtä, jos siten voidaan käsitellä asioita
suoremmin. Kaapin lukitseminen voi olla oikein tai väärin,
motiivista riippuen.Voisiko ratkaisu olla osa kaapeista auki? Oletko kertonut omahoitajalle,
miten vaikeaa tyttärelläsi on tulla kotiin? Toki
sopeutumisaika uuteen kotiin on vasta menossa.
Kyse on laajemmin hoitokulttuurista, kuin vain
kaappien lukitseminen. Millainen on ilmapiiri muuten.
Miten ahdistusta kohdataan, onko käytössä
tarvittavaa lääkitystä ja miten on mielenterveyttä
ja hyvinvointia tuettu. Onko psyykkinen tilanne vaikempi
kuin ennen.


Kaisu:Mistä sen lääkärin ottaa onko se terveyskeskus vaiko neurologi joka tulisi tähän tiimiin molemmat ovat kyllä niin työllistettyjä että epäilempä heidän tuloaan. sitten R-K kodissa on 17 hoitajaa joiden nimiä en ole saanut edes tietää.Olemme kylläkin vanhempina pyytäneet että tulisi kuvat ja nimet johonkin taululle että asiakkaatkin saisi tietää hoitajien nimet nyt he ovat SE iso tai punainen tai täysin tukeva ja joilla ei ole puhekykyä niin heillä ei ole mahdollisuutta mitenkään kysyä määrättyä henkilöä.Kysyit millainen ilmapiiri voisin sanoa että hiljainen kun hautausmaassa,ei tulla iloisesti vastaan toivottamaan tervetulleeksi vaikka olis tyttö ollut kauemminkin poissa ,ymmärrän kyllä että hänestä on vaivaa koska hän tekee pyykkiä niin paljon. Kuivapesu on kyllä sallittua saa siis antaa vaatteet jotka ei ole ollut käytössä kun hetken takaisin kaappiin.Olen jopa ajatellut että pitääkö minun alkaa käymään viikkaamassa ne takaisin sinne kaappiin.Mieliala lääkkeet on hänellä.Tähän samaan aikaan kun kaapit meni lukkoon alettiin epilepsia lääkitys ja on niin paha olo huippaa ja päätä särkee. Sit pitäisi mennä likasiin lakanoihin nukkumaan,niin en kylläkään ihmettele vaikka sitä paikkaa kodiksi ei tunne.Tyttö on tottunut katsomaan aina illalla itselleen vaatteet valmiiksi aamuksi kiitos hänen entisten asuntoloitten ohjaajien he tämän tavan ovat opettaneet mutta nyt se otettiin pois.Siellä paikassa on mielestäni niin paljon sellaista kylmää joka mietityttää meitä moniavanhempia yksi perhe jo otti nuorensa sieltä pois.Yritän nyt vielä saada tästä kotia lapselleni kun vaan osaisi oikeilla sanoilla ottaa asian esille .Kiitos neuvoista.
Se lääkäri, johon on pisin hoitosuhde on paras.
Eikö ryhmäkodilla ole omaa lääkäriä?
Toimivien käytäntöjen muuttaminen ei kuulosta
hyvältä, pitäisi ottaa huomioon entisen kodin
tavat. Pyykin säästäminen ei ole hyvä peruste
lukita kaappeja. Jos toivotaan vaatteiden vaihdon vähenevän ja mielen rauhoittuvan lukitsemisella, silloin on ok, mutta näin ei ole käynyt. Hoitajien "nimettömyys" ei kuulosta
hyvältä. Ilmapiirin aistii kyllä, miten asioita
asukkaiden ja vanhempien kanssa hoidetaan.
Poikani on aina saanut asiansa sanottua ja siitä
on oltu kiinnostuneita. Hän on tosiaan aikuistunut.

Olen Omaiset mielenterveystyön tukena-yhdistyksen
jäsen ja sitä voin suositella. Olen menossa
kurssille syksyllä. Kerran olin virkistyspäivässä
ja anti oli hyvä.

Haluaisitko jatkaa keskustelua muualla kuin näin
kaikille avoimella palstalla? Joko Vernerin
suljetussa ryhmässä "nuoret" tai anonyymin
sähköpostiosoitteen kautta?



kaisu jos voit antaa sähköpostiosoitteen niin kirjoittelen mielelläni voisinko myös saada sinun kautta tietoja kursseista?
Anteeksi viive vastaamisessa, olen ollut lomalla ja olen taas loppuviikon. Sähköpostiosoitteeni on syksytuulet@wippies.fi.

Kursseista saa parhaiten tietoa netistä
esim em yhdistyksen sivuilta. Heillä on
syksyllä alkavia keskusteluryhmiä ja
luentoja eri aiheista. Myös Kehitysvamma-
tuki 57 järjestää joskus kursseja.
Olipa mukava ensimmäisen kerran sivulle tulleena lukea ajankohtainen asia. Työpaikalla pohdimme juuri tätä "ongelmaa", osa haluaa lukita kaapit. Itse en ole osannut sanoa mitään, joku tökki asiassa. Asukkaani nauttii jollainlailla vaatteiden pyörittelystä, vaikka se aiheuttaa lisätyötä meille. Tuumimme voisiko osan kaapeista lukita, ettei kaikki vaatteet ole pyöriteltävinä? Ahdistusta varmaan aiheuttaisi jos keikki lukittaisiin.
Juuri näin toimisin, osa kaapeista lukkoon, jotta helposti löytyy vaatteita päälle ja esim ns paremmat vaatteet ovat siisteinä henkarissa.
Heippa! Olen itsekkin ruhmäkodissa töissä ja meilläkin on sielä suloinen down-vanhus. Pidämme kaikkien taloasukkaiden isoja vaatekaappeja lukoilla kiinni, mutta herra piilottelee yläkaappeihin likaisia ja puhtaita vaatteita. Meillä teipattiin kokeilumielessä kaapit kiinni ja katsottiin mitä tapahtuu. No herra etsi uuden jemman, kirjakaapin alle :) Eipä tuo vakavaa ole jos herra siitä jotain saa :)

Vastaa viestiin