kehitysvammadiagnoosin saaneiden lasten äidit

Hei!
Joo,kyllähän se tunteita herätti,mutta oli helpotus saada nimi sille että pääsi käymään läpi sitä prosessia. Meillä tuli 3v diagnoosi.Meillä kun on koko ajan etsitty ja tutkittu että mitä ja missä mättää,ja kun ei ole itsekkään tiennyt niin ehkä rankinta on ollu tuttavien ihmettelyt ja kyselyt,joka on välistä ollut tosi raakaa.
kyllä nyt sen asian kanssa on päässyt jotakuinki sinuksi mutta on siinä munnyt 4pitkää vuotta.
enää ei mieti mitä ihmiset ajattelee.Ja olen sen tyyppinen ihminen että täytyy itse ekana olla sopeutunut ennen kuin pystyy puhumaan siitä muille ja se on ollu se vaikein paikka.Vertaistuki on se mikä auttaa jaksamaan.

Hei! Meiläkin on kehitysvammainen lapsi. Tyttö sai diagnoosin 4 vuotiaana. Kehitysvamma on lievä, mutta lapsen kehitys viivätynyt. Puhe- ja toimintaterapiat on olleet ohjelmassa jo muutaman vuoden. Diagnoosi toisaalta selkeytti elämä mutta toisaalta herätti myös paljon kysymyksiä ja myös epätoivoa lapsen tulevaisuudesta ja muiden ihmisten suhtautumisesta poikkeavaan lapseen ja tulevaisuudessa myös aikuiseen. Pystyykö lapsi opiskelemaan? saako töitä? Pärjääkö itsenäisesti? Itsenäinen pärjääminen nähdään kuitenkin osana hyvää ja normaalia aikuisuutta. Tällaisia ajatuksia minulla heräsi diagnoosin saannin jälkeen...