teinityttö raskaana (rv. 12+6)

Lähettänyt 10.6.2008 klo 23:26 käyttäjä 16.vuotias raskaana!

Moi!

Elikkäs joo, meillä oli poikaystävän kanssa ehkäisynä kondomi joka hajosi. Olemme puhuneet kundikamuni kanssa asiasta, hän on samaa mieltä kuin minä eli pidämme tämän lapsen (tein raskaustestin rv.lla 12+4.) Muutimme vasta yhteen ja hän sai tietää asiasta heti. Mutta ainut ongelma on se, että emme uskalla kertoa asiasta vanhemmillemme. ( Hyvät ihmiset kaipaamme teidän apua!)KIITOS TOSI PALJON JO ETUKÄTEEN !!!! Ps.Saa laittaa meiliä osoitteeseen teho_pimu@hotmail.com

Kikka

12.6.2008 klo 09:12

Hei!

Kiireessä: Älä huolehdi vanhemmistasi, niille sinulle on aikaa kertoa puolisen vuotta. Minusta on tärkeämpää, että varaat itsellesi ajan äitiysneuvolaan ja kerrot tilanteestasi. Sieltä asiat alkavat rullaamaan eteenpäin, mihin ratkaisuun sitten päädyttekin.

Mutta näin useamman lapsen äitinä haluaisin sanoa, että tiesi ei ole helppo. Vauva tarvitsee sinulta kaiken sen, mitä tarvitsisit itse omaan kasvamiseesi ja nuorena elämiseesi. Mieti tarkasti mitä teet!!!!

Voimia ja lisää voimia tilanteeseesi!

Kikka

kaisu

12.6.2008 klo 17:52

Tukea on saatavilla ja odotusaika on aikaa henkisesti
kypsyä vanhemmuuteen. Minä sain eka lapsen 19-vuotiaana ja äitini minut 17-vuotiaana. Olet ilmeisesti nuorempi(?), mutta silti rohkaisen
pysymään päätöksessänne. Viimeistään lapsen synnyttyä
jäät sulavat vanhempienne osalta! Voihan olla,
että suhtautuminen on positiivista alusta alkaen. Saatte varmasti tukea ja apua heiltä.

kaisu

12.6.2008 klo 17:55

Siis olet vähän nuorempi,
en lukenut otsikkoa kokonaan.

bellanda

18.7.2008 klo 14:32

minä kun olin alle 19vuotias ja asuin vanhempien luona.Niin en saanut pitää vatsassa kasvavaa lastani,mutta myöhemmin äitini sanoi olisit saanut sen pitää,minulle tehtiin keskeytys.Heti kun äitini huomasi että syön ja nukun vaan ,niin minua pidettiin hulluna.Mutta nykyään en voi muuta kuin katsoa sivusta kuinka toiset hoitavat lapsiaan .Meillä on molemmilla selvinnyt lievät sairaudet ja elämä on kovaa tuskaa,kun ei voi tehdä omaa pientä koskaan .

bellanda

18.7.2008 klo 14:36

toivon että sinulla olisi elämä helpompaa kuin meillä.Ja onnea tulevan vauvasi kanssa.Vanhemille ei saa antaa kaikessa periksi niinkuin minulle kävi ja annoin lopulta periksi.

Vastaa viestiin