Televisio-ohjelma erilaisesta raskaudesta

TV2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa keskiviikkona 25.10. klo 22.05 on aiheena "Elämäni vaikein päätös". Haastateltavina on kolme naista, jotka ovat raskausaikana saaneet tietää odottavansa vammaista lasta ja päätyneet erilaisiin ratkaisuihin. Helena Itkonen haastattelee Tarja Pennasta, Vernerin tukihenkilöä Sirpa Jauhiaista ja Katja Vesalaa.

Tarja Pennanen on toimittaja, joka pitää blogia erilaisesta odotuksesta. Blogi löytyy osoitteesta http://blogit.iltasanomat.fi/odotus.

Terveisin
Kaisa Ikävalko
verkkotoimittaja, Kehitysvammaliitto

http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=37847&c=102&p=1&pm=1

Laitan tähän linkin www.tukiasema.net - sivustolle, josta löytyy keskustelua ohjelmasta. (Yleinen keskustelu, keskusteluketjun otsikkona Inhimillinen tekijä).

Olen v. -89 kuolleen down-tytön äiti ja joutunut hänen syntymänsä myötä ottamaan omissa raskauksissani 80-luvulla kantaa lapsivesitutkimuksiin. Olin myös aktiivi paikallisessa Kehitysvammaisten Tukiyhdistyksessä 80-luvulla, jolloin Kehitysvammaisten Tukiliitto liittopäiviään myöten aktiivisesti mietti suhdettaan sikiödiagnostiikkaan. Aikana, jolloin yhteiskunnassa ei vielä nähty mitään aihetta pohtia sikiödiagnostiikan eettisiä kysymyksiä.
Siinä motiivini keskustelun herättämiseen Tukiasemalla.
kohteliaasti voisitko kertoa kuoliko downin lapsesi ihan pienennä ja mihin hän kuoli. Olen itsekin down lapsen ja saiaan sellaisen äiti. siksi kiinnostun kertomuksestasi.
Olitte rohkeita ja samalla annoitte toivoa kaikille niille tuleville vammaisten lasten vanhemmille, olipa heidän ratkaisunsa ihan tahansa. Sirpan sanoin :" se vastaus on sinussa itsessä."

Lämmin kiitos Jauhiaisen perhellee, kun sain kulkea kappaleen matkaa arjessanne syksyllä 1996.
Ja kiitos viestistäsi! Jos haluat, niin verkkotoimittaja antanee sinulle henk.koht.osoitteeni (verneri@famr.fi), niin voit tarkemmin kertoa, missä nykyään vaikutat. Me elelemme edelleen samassa osoitteessa...

Ja hyvää jatkoa sinulle ja perheellesi.

tv Sirpa
Tyttöni kuoli vuonna -89 yhdeksän ja puoli vuotiaana vaikeaan sydämen epämuodostumaan.

80-luvulla ei huomattu ajoissa sitä, että kammioiden väliseinä puuttui lähes kokonaan. Asia havaittiin hänen ollessaan viisivuotias, muttei silloin enää voitu leikata.
Hänen sydänvikansa kyllä huomattiin jo ensimmäisinä elinkuukausina, mutta sitä hoidettiin vajaatoimintana.

Vastaa viestiin