Koulukelvotonko?

Kysymys 

Miten käy kehitysvammaisen lapseni, jota ei erityiskoulussa saada kuriin? Hänellä on paljon haastavaa käyttäytymistä, mm. hän lyö toisia oppilaita. Opettaja on sanonut, että täytyy miettiä voiko lapsi enää käydä koulua ollenkaan. Laitetaanko lapsi vain kotiin hoidettavaksi? Palkkiot tai rangaistukset eivät aina tehoa ja tilanteet ovat niin nopeitakin ettei niihin keretä puuttua.

Vastaus 

Hyvä kysyjä,

Ei lapsesi suinkaan ole koulukelvoton. Perusopetuslakimme lähtökohtana on, että kaikki lapset ovat koulukelpoisia.

Jokaisella suomalaisella lapsella on oikeus opetukseen ja kouluun. Tämän oikeuden antaa perustuslaki samoin kuin perusopetuslakikin. Lapsen kannalta oikeus on kirjoitettu perusopetuslakiin oppivelvollisuutena eli toisin sanoen Suomessa kaikkien lasten tulee periaatteessa käydä koulua kunnes perusopetuksen oppimäärä on saavutettu tai oppilas on osallistunut opetukseen laissa määritellyn ajan (10-11 vuotta).

Et kerro kysymyksessäsi lapsesi ikää, mutta usein peruskouluikäisten (kaikkien) kanssa jokapäiväinen meno saattaa olla hyvin nopeatempoista, eivätkä aikuiset aina ehdi puuttumaan tapahtumaan. Eivätkä rangaistukset yleensä auta, ainakaan kovin kauan. Rangaistuksia tärkeämpää olisi opettajan ja teidän vanhempien yhteinen pohdinta siitä, millaisilla toiminnanmuutoksilla lapsesi käyttäytymistä saataisiin toivottuun suuntaan ja samalla kaikki oppilaat voisivat turvallisin ja rauhallisin mielin opiskella. Myös sinun lapsesi.

Meillä aikuisilla on vastuullinen tehtävä lasten opetuksessa. Meidän velvollisuutemme on löytää keinoja, millä hankalia tilanteita ja toimintaa muutetaan. Opettajan ei tarvitse yksin yrittää löytää vastausta. Hänen parhaita kumppaneitaan ovat oppilaan vanhemmat, jotka tuntevat oman lapsensa parhaiten.

Jospa yhdessä opettajan kanssa yrittäisitte jutella, milloin, missä ja miten tuota ei-toivottua käyttäytymistä esiintyy ja milloin sitä ei esiinny. Tärkeää on miettiä, mitä muut, erityisesti aikuiset, näissä tilanteissa tekevät. Pohdittavia ovat esimerkiksi seuraavanalaiset kysymykset:

  • Millaisissa tilanteissa lyömistä tai muuta haastavaa käyttäytymistä esiintyy? Milloin sitä ei esiinny. Koulussa, kotona, kavereiden luona jne.
  • Keitä muita näissä tilanteissa on mukana?
  • Miten muut läsnä olevat henkilöt toimivat? Mitä muut tekevät, kun lyömistä tai muuta vastaavaa ei tapahdu? Mitä aikuiset tekevät silloin, kun lyömistä tai vastaavaa esiintyy?
  • Onko koulu- tai luokkaympäristössä jotain, joka ärsyttää lyömään?
  • Mitä on kokeiltu tähän mennessä? Mitä ei ole kokeiltu?
  • Voiko koulupäivän aikana olla enemmän tilanteita, ettei lyömistä tai vastaava tapahdu? Mitä pitäisi toiminnassa muuttaa, että näitä tilanteita olisi enemmän?

Toisaalta opettaja voi pyytää apua ja tukea koulun oppilashuollosta tai kollegoiltaan. Luvallasi opettaja voi kääntyä myös koulun ulkopuolisten ammatti-ihmisten ja asiantuntijoiden puoleen yrittäessään löytää ratkaisuja ja saadakseen aikaan muutosta.

Voisi olla hyvä, että keskustelet myös (vaikka opettajakin mukana) lapsesi hoidosta ja kuntoutuksesta vastuullisen tahon (erityishuoltopiiri tai terveydenhuolto) kanssa edellä mainituista hankalista tilanteista. Neuropsykologin avusta voisi myös olla hyötyä.

Jos haluat lisää tietoa koulusta erottamiseen liittyvissä kysymyksissä, siitä on erikseen säädetty perusopetuslaissa. Voit myös olla yhteydessä lapsesi koulun rehtoriin sekä opetuksesta vastaavaan ylempään viranhaltijaan.

Toivon, että yhdessä opettajan ja muiden koulussa toimivien aikuisten kanssa löydätte ratkaisuja, jotka vievät lapsesi oppimista eteenpäin ja näin turvaavat hänen koulupolkuaan – unohtamatta myöskään muita oppilaita.

Lumeen peittyneessä pääkaupungissa vastauksen laati
Erikoissuunnittelija Erja Pietiläinen
Kehitysvammaliitto