Kovaäänisyys
Hei,
Kehitysvammainen autistinen nuori on muuttunut parissa vuodessa kova ääniseksi, puhuu usein huutamalla ja erittäin runsaasti. Asiaa, mutta paljon myös puutaheinää. Käytös haittaa elämistä, kanssakäymistä ja uuvuttaa hoitajaa, karkottaa ihmiset ympäriltä. Kuulo on tutkittu, ei vikaa. Lääkäri totesi vain että niinhän nämä nuoret ovat usein äänekkäitä. Mutta tämä on enemmän.
Olisiko keinoja? Hetkellisesti kuvat ym keinot auttavat mutta miten asiaan voisi saada pysyvämpää muutosta?
Hei,
Kuvauksen perusteella tulee tunne, että tilanne on ympäristölle hankala. Tilannetta ja nuorta ihmistä tarkemmin tuntematta on hyvin vaikea ottaa kantaa ja neuvoa, mitä kannattaisi tehdä.
Hienoa, että olette kokeilleet kuvia kommunikoinnin ja ymmärtämisen tukena. Joskus myös oman puheen hiljentäminen ja rauhoittaminen saattaa auttaa toista kommunikoimaan hiljaisemmalla äänellä.
On myös hyvä miettiä, että arjessa on tilanteita ja paikkoja, joissa on sallittua korottaa ääntään. Missä tilanteissa ja paikoissa nuori voisi tehdä tätä sallitusti ja mukavalla tavalla siten, että huutaminen ei häiritse muita?
Lisäksi tulee mieleen, että olisiko huutamisen ja puheliaisuuden takana jokin muu tarve - ehkäpä halu saada toisen huomio ja olla yhdessä? Oletteko kokeilleet HYP-mallia? Siitä löytyy lisää tietoa täältä: http://papunet.net/materiaalia/hyp-huomioiva-yhdessaolo.
Ystävällisin terveisin,
Katja Burakoff
Asiantuntija, puheterapeutti
Tikoteekki, Kehitysvammaliitto