Kysymys hyvinvoinnista ja talon säännöistä
Olen vaikeavammaisen henkilön läheinen. Läheiseni ei pysty lukemaan eikä kirjoittamaan, ja hän on puoliksi sokea. Hän on pitkiä aikoja vuoteessa ja pystyy viettämään vain muutamia tunteja pyörätuolissa. Hänellä ei ole kävelykykyä. Hän viettää aikaa laitoksen arviointi- ja kuntoutusosastolla.
Ihmettelen, kun heillä on sellainen sääntö, ettei omassa huoneessa saa katsoa telkkaria. Hän on yksin omassa huoneessa pitkiä aikoja. Hän ei voi lukea lehtiä eikä paljon mitään voi tehdä.
Eikö tällaisessa tilanteessa voisi ottaa huomioon yksilökohtaisesti tarpeita. Ettei hän ihan masennu huoneessaan. Mitä mieltä olette?
Kiitos kysymyksestä.
Televisio voi olla monille ihmisille tärkeä, jos he pitävät esimerkiksi viihteestä tai tiedon seuraamisesta. Tiedätkö, mistä hän erityisesti kiinnostuu? Käyttääkö hän puhetta kommunikoidessaan? Voisitko kirjata ylös asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä?
Jos television seuraaminen ei ole mahdollista, voisitteko yhdessä etsiä muita tapoja tarjota virikkeitä?
Monille ihmisille tärkeintä on toisen ihmisen läsnäolo ja esimerkiksi kosketus. Virikkeitä voi saada myös erilaisten aistien kautta. Voiko hän esimerkiksi nähdä ulos sängystään? Voisiko huoneen seinillä olla vaihtuvia kuvia? Millaisia ääniä hän kuulee ja mistä äänistä hän pitää? Mitä hän voisi koskettaa? Voisiko huoneessa olla vaikkapa keinu?
Jos haluatte yhdessä etsiä lisää vaihtoehtoja, tutustu tietoon aistien kautta tapahtuvasta vuorovaikutuksesta.
Ystävällisin terveisin,
Niina Sillanpää
Oliko Verneri.netin neuvonnasta sinulle hyötyä? Vastaa lyhyeen kyselyyn. Palautteesi on meille todella tärkeää!