Monimuotoinen kehityshäiriö ja aivojen toiminnan häiriö
Meillä on 5-vuotias tyttö jolla on diagnoosiluokkana F83. Hänellä on vaikea kielen kehityksen häiriö ja iso ongelma ymmärtämisessä. Psykologin testeissä tuli tulokseksi älyllinen kehitys on edennyt ikätasoaan hitaammin. Kielellisen toiminnan alueella lievästi kehitysvammaisen ylärajalla, suoritusosan tulos vastaa heikkolahjaisten luokkaa. Kuntoutus pelaa, mutta askarruttaa mitä ihmettä siellä aivoissa voi olla niin vialla että uudet asiat sun muut tyttö joko oppii toistojen avulla, ei opi ollenkaan tai oppii mutta unohtaa. Missä kohti aivoja se vika on kun ymmärtämisessä on ongelmia samoin puhe vaikeaa? Magneettikuvissa ei poikkeavaa näkynyt. Minä tunnen itseni ja tiedän että ennen en rauhaa saa ennen kuin saan asioihin selvyyden. Tyttö on tosi kultainen, aurinkoinen ja ystävällinen oikea ilopilleri, tämä vamma vain tekee elämästä haasteellisemman.
Hei,
Diagnoosiluokka F83 tarkoittaa monimuotoista kehityshäiriötä. Sillä tarkoitetaan useimmiten ADHD-tyyppistä kehityshäiriötä. Aikaisemmin puhuttiin MBD:stä. Siinä on kysymys aivojen toiminnasta.
Aivot ovat kuitenkin aika monimutkainen vekotin. Tällä tavoin ilmeneviin kehityksen pulmiin johtavat syyt ovat yleensä niin pieniä ja hienosyisiä, ettei niitä saa näkyviin millään lääketieteellisillä tutkimusmenetelmillä, kuten esim. magneettikuvauksella. Ei voida osoittaa jotakin tiettyä kohtaa aivoista ja sanoa, että tuossa se vika on. Mutta lopputulos on joka tapauksessa se, että aivot eivät pysty käsittelemään ympäristöstä tulevaa ärsykkeiden tulvaa ihan sillä tavoin kuin hyvä olisi.
Psykologiset testit ovat yksi tapa saada kehityksen hämmingit näkyviin. Kaikkein parhainta tietoa saadaan neuropsykologisista testeistä, jotka kertovat, miten lapsi toimii ja oppii ja mikä hänelle on helppoa ja mikä vaikeata. Kun löydetään lapsen osaamisen ja oppimisen vahvat puolet, voidaan niitä hyväksi käyttäen sitten suunnitella opetusta ja kuntoutusta juuri sillä tavoin, millä lapsi pystyy sitä vastaan ottamaan.
Yksi oppimisen ongelma, mikä on yhteistä näille monimuotoisille kehityshäiriöille, on vaikeus olla tarkkaavainen silloin kun pitäisi. Lapsi voi olla hyvin tarkkaavainen, kun on mieluisasta ja innostavasta asiasta kyse, mutta tavallisiin ja tylsiin aikuisten esittämiin juttuihin lapsi ei osaa pysähtyä. Tai sitten lapsi asettuu johonkin toimintaan hetkeksi, mutta pian homma ikään kuin hajoaa käsiin. Tulee kaikenlaista muuta mieleen tai tulee jokin muu ärsyke, joka vie huomion. Eikä siitä asiasta jää sitten mitään mieleen. Sitten törmätään juuri siihen, mitä kysyjä toteaa: joko lapsi oppii toistojen avulla, ei opi ollenkaan tai oppii, mutta unohtaa. Tätä se on. Aikuinen joutuu siinä opastamaan paljon, pitämään lapsen asiassa kiinni ja varmistamaan, että asiat tehdään loppuun asti. Usein auttaa, jos pidetään muut hälinät mahdollisimman vähäisinä, rauhoitetaan ympäristöä.
Kielellisen kehityksen hankaluudet ovat sen verran monimutkainen asia, että niistä on parasta keskustella lapsen omien kuntouttajien kanssa. Ainakin se pitää tarkistaa, onko pulma ymmärtämisen vai puheen tuottamisen puolella vai molemmissa. Niin on varmaan jo tehtykin aikoja sitten.
Viisivuotiaan aivot ovat vielä aika joustavat ja paljon voidaan saada kuntoutuksella aikaan. On mukava kuulla, että kuntoutus pelaa. Se on kuitenkin tärkeintä.
Heikki Seppälä
Psykologi,
Kehitysvammaliitto