Aikuiselle diagnoosi

Periaatteessa voi. Diagnosointiohjeissa sanotaan, että kehitysvammaisuuden pitää tulla ilmi ennen 18 vuoden ikää, siis lapsuudessa tai kehitysiässä. Diagnoosin voi antaa myöhemminkin, jos on käytettävissä riittävän hyvät dokumentit siitä, että henkilön oppimisessa ja ymmärtämisessä ja toimintakyvyssä on ollut laaja-alaisia huolenaiheita jo lapsuudessa ja kouluiässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilön kehityksestä on oltu huolissaan useimmiten jo ennen kouluikää ja tästä on esim. neuvolakortissa jokin maininta. Koulussa (siis yleisopetuksessa) on pitänyt olla laaja-alaisia oppimisvaikeuksia jo alakouluvaiheessa tai sitten henkilö on jo ensimmäisten kouluvuosien aikana siirtynyt erityisluokalle. Erilaiset vanhat lääkärin epikriisit ja psykologiset tutkimukset ovat myös tarpeen, jos halutaan näyttöä siitä, että kyse ei ole mistään myöhemmin syntyneestä toimintakyvyn vaurioitumisesta.

Sitten kun tällaisia taustatietoja on koottu, tarvitaan vielä tuoreet lääkärin ja psykologin tutkimukset terveydentilan selvittämiseksi, muiden vaihtoehtojen pois sulkemiseksi ja henkisen toimintakyvyn arvioimiseksi.

Heikki Seppälä
erityisasiantuntija
Kehitysvammaliitto