Kehitysvammaisuus - vammaisuus
Onko kehitysvammaisuus vammaisuutta, eli voidaako puhua yläluokasta nimellä "vammaiset", johon kuuluvat sekä kehitysvammaiset että muuten vammaiset?
Kysymys näyttää yksinkertaiselta, mutta se menee isojen ja moniulotteisten asioiden ytimeen. Voisi tietysti vain vastata, että "juuri näin", mutta nyt pitää myös perustella.
On hyvä miettiä, mitä me ymmärrämme vammaisuudella. Tavallisessa arkiajattelussahan käsitetään niin, että kun henkilö ei näe tai kuule tai hänellä raaja amputoitu tai puhekyky mennyt aivohalvauksen seurauksena, hän on vammainen. Mutta tämän päivän vammaistutkimuksessa ja vammaispolitiikassa vammaisuus määritellään toisin. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista ilmaisee asian kirkkaasti: ihminen on vammainen, jos hänen vammansa (pitkäaikainen, pysyvä liikuntavamma, henkinen vamma, älyllinen vamma, aistivamma) aiheuttavat sellaisia esteitä, että henkilö ei voi täysipainoisesti osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden
kanssa.
Vamma ja vammaisuus ovat siis kaksi eri asiaa. Vamma liittyy terveydentilaan ja fyysisiin rakenteisiin ja toimintoihin. Vammaisuus on sosiaalinen ilmiö. Ihmisellä voi olla vamma, mutta hän ei ole välttämättä vammainen, jos hänellä on mahdollisuus täysipainoiseen ja yhdenvertaiseen osallistumiseen, esim. koulutukseen, työelämään, perheen perustamiseen tai poliittiseen toimintaan. Mutta jos ihmisen vamma aiheuttaa hänen elämäänsä niin suuria esteitä ja haittoja, ettei hänen yhdenvertaisuutensa ja osallisuutensa pääse toteutumaan, hän on vammainen. Diagnoosilla ei ole siinä enää suurtakaan merkitystä.
Heikki Seppälä
Erityisasiantuntija
Kehitysvammaliitto