Pakko-oireita

Kysymys 

Veljeni on 44 ja kehitysvammainen. Hän asuu äitini kanssa. Hänellä oli vaikea masennus monta vuotta, jota ei hoidettu mitenkään. Äitini yritti hankkia apua, mutta mitkään lääkkeet eivät sopineet veljeni sydänvian vuoksi. Terapiaa ei suostuttu antamaan, vaan kehottivat hiihtolenkille. Veli toipui jonkunlaiseen kuosiin, mutta masennus jätti jälkensä. Hänelle on tullut aikamoinen höpöttämisen tarve ja varsinkin vessassa hänen suunsa käy koko ajan. Hän selostaa ja toistelee vessa-sanaa kymmeniä kertoja. Äitini hermot ovat riekaleina. Veljeni oli ennen masennusta aika hiljainen, eikä turhia puhellut. Hän on ihan eri ihminen. Onko kysymyksessä jonkinlainen pakko-oire? Pystyykö siitä pääsemään eroon? Mistä löytäisimme kehitysvammaisiin erikoistuneen psykologin tai psykiatrin Etelä-Pohjanmaalta?

Vastaus 

Suosittelen kääntymään oman kunnan vammaispalveluiden puoleen ja pyytämään maksusitoumusta Eskoon palvelukeskuksen erityisneuvolaan Silmuun. Siellä asiat saadaan selvittelyn alle. Tämä kuulostaa aika monisyiseltä tilanteelta, joten monipuolinen tilannearvio on nyt tarpeen.

Heikki Seppälä
Psykologi
Kehitysvammaliitto