Kehitysvammaisen henkilökohtainen apu
Saisiko selvitystä tähän henkilökohtaiseen apuun kehitysvammaisille. Se on aika epäselvää. Kehitysvammaliiton Seppälä kirjoitti jotenkin näin: "Kehitysvammaiset jäävät vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Kehitysvammalain perusteella voidaan mahdollisuus henkilökohtaiseen apuun toki myöntää näillekin ihmisille, jos siihen muuten on perusteet. "
Tämä vaatii selvitystä.
Vernerin kysymyspalstalle tuli tämän vuoden toukokuussa tällainen kysymys:
"Miksei äiti voi olla vaikeavammaiselle lapselleen mikään muu kuin
omaishoitaja?"
Siihen kirjoittamani vastaus löytyy kokonaisuudessaan Vernerin neuvontapalstalta.
Vastauksen pääkohdat voisi tiivistää tällä tavoin:
1) Kysymyksen aiheena oli, voiko oma äiti toimia esim. henkilökohtaisena avustajana vaikeavammaiselle lapselleen. Tämä on aivan eri asia kuin se, voiko kehitysvammainen saada henkilökohtaista apua.
2) Kyllä, suurin osa kehitysvammaisista voi saada henkilökohtaista apua. Henkilökohtainen apu on tarkoitettu tukemaan henkilön omaehtoista toimintaa
ja omia valintoja, sellaisiin asioihin osallistumista, mitä sen ikäiset ihmiset yleensäkin tekevät. Se vaatimus lakiin on kirjoitettu, että henkilön pitää pystyä itse ilmaisemaan, mitä hän haluaa ja mihin hän sitä apua tarvitsee. Useimmat kehitysvammaiset pystyvät tähän, kun heidän kommunikaatiotaan ja valintojen tekemistään tuetaan.
3) Jotkut kehitysvammaiset ovat niin vaikeavammaisia, että em. ehto ei enää
täyty. Heidän kohdallaan on kyse enemmän hoidosta ja huolenpidosta, ja
silloin henkilökohtainen apu ei enää tule kyseeseen siinä mielessä kuin
vammaispalvelulaki sen määrittelee. Jotkut kehitysvammaiset jäävät siten
vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun ulkopuolelle. Mutta
näillekin ihmisille voidaan myöntää henkilökohtaista apua kehitysvammalain
perusteella, jos sille muuten on perustelut olemassa.
5) Laki sanoo, että "henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena". Erityisen painava syy on se, kun vakituinen avustaja sairastuu tai avun tarve on muutoin äkillinen. Se, että soveliasta ulkopuolista avustajaa ei kertakaikkiaan löydy, voi myös olla
painava syy. Joissakin yksittäisissä tapauksissa, kun vammaisen henkilön terveydenhoidon, motoriikan tai kommunikaation hallinta vaatii erityistä tuntemusta, omaisen toimiminen henkilökohtaisena avustajana voi olla perusteltu vaihtoehto.
Heikki Seppälä
Kehitysvammaliitto