Itsenäistyminen

Kysymys 

Olen muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja aikuinen kehitysvammainen lapseni muuttaa mukana. Koska työkuvioni muuttuvat samalla, on omaishoito ja yhdessä asuminen mahdotonta. Nyt pitäisi saada hänelle palveluasumispaikka. Onko lapsellani oikeus saada uudelta paikkakunnalta asunto? Entä kuinka käy erilaisten terapioiden (kela) muutettaessa pois kotoa ja uudelle paikkakunnalle. Kyseessä on vaikeavammainen joka tarvitsee kokoaikaista valvontaa ja runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissa. Miten asiaa tulisi alkaa hoitaa?

Vastaus 

Aikuisen kehitysvammaisen henkilön muutto toiselle paikkakunnalle ei ole ihan yksinkertainen asia. Jos muutto on ajankohtainen tämän syksyn aikana niin aiva heti kannattaa olla yhteydessä tulevan kotikunnan sosiaalitoimeen, siellä vammaispalveluista vastaavan viranhaltijaan, ja pyytää aika palvelusuunnitelma neuvotteluun.

Palvelusuunnitelmaan kartoitetaan kaikki tarvittavat palvelut. Samalla tulisi tarkistaa Erityishuolto-ohjelma. Haastavin kysymys on varmasti asumisjärjestelyt. Usein palvelukoteihin on ruuhkaa, ja jonossa jo väkeä entuudestaan. Etukäteen voisi selvittää asumisen vaihtoehtoja uudelta paikkakunnalta.

Perustuslain 19 §:n mukaan Suomen kansalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen neljännen lisäpöytäkirjan liikkumisvapautta koskevan 2 artiklan mukaan jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. Oikeuden käytölle ei saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden takia, yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi, rikosten ehkäisemiseksi, terveyden ja moraalin suojelemiseksi tai muiden yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi.

Nykyinen käytäntö ei ole ihmisoikeussopimuksen mukainen.

Tämän hetkisen tiedon mukaan Kotikuntalain uudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Uuden kotikuntalain toivotaan tuovan helpotusta tähän hankalaan muutto oikeuteen niin laitoshoidossa olevilla vanhuksilla, kuin myös kehitysvammaisten aikuisten kohdalla. Muutos liittyy vanhusten tai vammaisten henkilöiden mahdollisuuteen valita oma kotikuntansa. Sillä pyritään siihen, että pitkäaikaisen perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tarpeessa oleva henkilö voisi muuttaa toiseen kuntaan myös omasta aloitteestaan.

Lain esitöiden mukaan ” Tällaisessa tilanteessa henkilön hakiessa sosiaalipalveluja, käytännössä siis lähinnä pitkäaikaisia hoito- ja asumispalveluja, uudesta kunnasta, hänelle tehtäisiin ennen muuttoa palvelutarpeen selvitys. Hakija olisi tällöin tasavertaisessa asemassa toisen kunnan omien, vastaavia palveluja hakevien asukkaiden kanssa. Tällaisessa tilanteessa sen kunnan, josta henkilö hakee palveluja, tulisi selvittää tarkemmin henkilön oma tahto sekä hänen palvelutarpeensa. Selvitys tehtäisiin yhteistyössä henkilön kotikunnan kanssa. Hakijan palvelutarvetta tulisi arvioida kuten kunnan omien asukkaiden vastaavaa tilannetta. Mikäli henkilön katsotaan tällöin olevan oikeutettu haettuun palveluun, käytännössä lähinnä pitkäaikaiseen perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumiseen asumispalveluyksikössä ympärivuorokautisin palveluin, hänelle tulisi myöntää kyseinen palvelu.”

Jos muutatte vasta ensi vuoden puolella, tulevan lainmuutoksen johdosta voisitte lain voimaantulon jälkeen vasta pyytää palvelutarpeen selvitystä.

Kelaan on myös syytä olla yhteydessä hyvissä ajoin terapioiden saumattoman jatkuvuuden takaamiseksi.

Ystävällisin terveisin
Maritta Ekmark
lakineuvoja
Kehitysvammaisten Tukiliitto