(Älyllinen) kehitysviive 1,5-vuotiaalla

Kysymys 

1,5-vuotiaalla pojallamme on todettu älyllistä kehitysviivettä. Käytännössä leikki ei ole ikäisensä tasolla. Ei rakentele torneja, ei koko palapelejä, tuntuu että hänellä ei ole ns. mielikuvitusleikkejä lainkaan. Käytännössä leikkii paljon autoilla, seurailee renkaita ja muutenkin kaikki jonka saa jollain tavalla pyörimään, kiinnostaa.

Oli suuri järkytys kuulla, että pojallamme on älyllistä kehitysviivettä, vaikka olimmekin aavistaneet, että jotain on vialla. Jonkinlaista terapiaa olisi tarkoitus aloittaa piakkoin. Itse olen asennoitunut jo hyvin pitkälle siihen, että poikamme saa ennemmin tai myöhemmin älyllisen kehitysvamma -diagnoosin, vaikka lääkärit eivät sitä suoraan tässä vaiheessa meille sanoneetkaan. En kuitenkaan haluaisi ainakaan elätellä turhia toiveita. Onko näin, että hyvin usein älyllisestä kehitysviiveestä seuraa kehitysvamma-diagnoosi? Vai onko viive mahdollista kuroa kiinni ja minkälaisella todennäköisyydellä?

Vastaus 

Hyvä kysjä,

Taas kerran joudun suremaan sitä etteme voi tavata, enkä edes kysellä kehityksen muista alueista. Tärkeää on joka tapauksessa pojan päästä lastenneurologin johtaman kehitystiimin arvioon, jotta päästäisiin edistämään hänelle tärkeitä osa-alueita. Vaikuttaa siltä kuin kommunikaatio- ja ehkä toimintaterapia olisivat hyödyllisimmät. Tärkeää on terapeuttien vanhemmille antamat ohjeet. Kun on aikaa, on hyvä tietää millaiset leikit lasta eniten hyödyttävät.

Perheen luoma rakastava ympärstö on kaikkein tärkeintä. Ennustamaan ei pysty, sen ainakin oppii elämän aikana. USA:ssa ollessani meillä oli lastenneurologi, joka sanoi:" Never give up with a kid" - Lapsen kanssa ei kannata antaa periksi - heillä on paranemiskapasiteettia. Kannatta muistaa, että ei kehitysvammaisuus ole tuomio, vaikka ei akateemiselle uralle yltäisikään. Jokainen on yksilö, kullakin on omat pärjäämisalueensa. On tyydyttävä tekemään tiiminsä kanssa sitä mikä parhaaksi katsotaan ja elettävä päivästä toiseen. Pienetkin edistysaskeleet kannattaa kirjata - silloin huomaa työn tulokset.

Onnea työllenne
Maija Wilska
kehitysvammalääkäri