Avustaja tarvitaan, tarvitaanko erityisopetuspäätös?
Meillä on pieni Asperger-lapsi, jonka pitäisi aloittaa koulu ensi syksynä. Hänelle on suositeltu paikkaa tavallisesta, mutta pienestä opetusryhmästä (ei siis erityisluokalta) pienestä rauhallisesta koulusta, ja sinne ehdottomasti henkilökohtaista avustajaa. Koulu olisi olemassa, mutta avustajaa on vaikea saada. Olemme hakeneet kunnalta avustajaa päiväkotiin jo kauan ja nyt lopulta olemme valittaneet hallinto-oikeuteen. Koulun aloittaminen ei ole mahdollista ilman avustajaa, muttei aloituksen lykkääminenkään, sillä lapsi turhautuu ja taantuu päiväkodissa, eikä päiväkoti enää edes kykene hoitamaan häntä ihmisenä kunnioittavasti.
Lastamme tutkinut neuropsykologi suositteli hakemaan kunnalta erityisopetuspäätöstä. Mikä on erityisopetuspäätöksen merkitys käytännössä ja juridisesti? Tarkoittaako se, että kunta siten velvoittaa itsensä tarjoamaan oikeanlaista opetusta ja tukea lapselle? Voiko se myös tarjota kunnalle porsaanreiän eli mahdollisuuden yrittää sijoittaa hänet suuren koulun erityisryhmään ilman avustajaa? Psykologin lausunnossa nimittäin lukee, että "jos ei avustajaa saada, toissijainen vaihtoehto on pienryhmä, jossa on riittävästi tukea." Tämä vaihtoehto olisi kunnalle halvempi ja siksi varmasti mieluisa. Kunnassamme on yhdessä suuressa koulussa kaksi pienryhmää, joista kumpikaan ei paikallisen erityisopettajan ja toiminta-ja psykoterapeutin mukaan sovellu lapsellemme. Tätä lasta ei ole muutenkaan mahdollista sijoittaa suureen kouluun, mutta siitä ei ole lausuntoa.
Miten nyt toimisimme, että saamme avustajan kouluun? Hallinto-oikeudelle jättämämme valitus koski avustajaa päiväkotiin, joten pitääkö meidän nyt hakea avustajaa erikseen kouluun ja aloittaa uusi valituskierros? Pitääkö erityisopetuspäätöstä hakea, ja jos pitää, miten hakemus tulee kirjoittaa?
Pahoittelen vastaukseni viivästymistä.
Hallinto-oikeus ottaa aikanaan kantaa vain tekemäänne valitukseen eli oikeuteen saada avustaja päiväkotiin eikä se käsittele lainkaan lapsen oikeutta avustajaan koulussa. Siitä asiasta teidän tulee ryhtyä keskustelemaan perusopetuksen järjestäjän eli kunnan sivistystoimen viranhaltijoiden kanssa.
Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa lapselle opetusta annetaan. Teidän kannattaa tuoda esille näkemyksenne ja asiantuntijoiden antamat lausunnot, jotka puoltavat sitä, että lapsenne pääsisi tavalliseen, pieneen opetusryhmään ja saisi henkilökohtaisen avustajan. Yhdessä voisitte keskustella myös erityisopetuspäätöksen tarpeellisuudesta. Sellaisella oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa.
Jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa erityisopetukseen. Erityisopetus järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä tai muutoin erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Kunta siis päättää missä ja miten lapsen opetus järjestetään, mutta vanhempia on kuultava ennen erityisopetukseen ottamispäätöksen tekemistä.
Minna Kaipinen
lakimies
Kehitysvammaisten Tukiliitto