Tulevaisuus laitoksessa (edunvalvonta)
Kuka valvoo kehitysvammaisten hoitokotien ja siellä elävien asukkaiden hoidon, harrastusmahdollisuuksien, virikkeiden jne. laatua ja miten käytännössä valvominen tapahtuu, jos sitä edes tapahtuu? Kuka valvoo kehitysvammaisen etuja, jos hänellä ei ole omaisia?
Hei,
kysyimme tätä asiaa ylitarkastaja Satu Syrjälältä Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Vastuut hoidon laadusta menevät seuraavasti:
- Kotikunta
- Hoitokodin tms. sijantikunta, jos eri kuin kotikunta
- Aluehallintovirasto (nimi muuttunut 1.1.2010, entinen nimi lääninhallitus)
Ensisijainen vastuu on siis kotikunnalla. Kunnan viranomaisten vastuulla on, että hoito on laadukasta ja vastaa tarpesiin. Hoidon ja huolenpidon tulee vastata palvelusuunnitelmaa, joka laaditaan yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Sekä kotikunta että sijaintikunta raportoivat suosituksen mukaan kerran vuodessa toiminnasta aluehallintoviranomaisille. Itä-Suomen alueella näin tekee kuitenkin melko harva kunta.
Tämän lisäksi kukin toimiluvan haltija, esimerkiksi hoitokotia pitävä yhdistys, raportoi vuosittain toiminnastaa aluehallintovirastolle.
Jos palvelun laadussa on huomautettavaa, ensin on hyvä ottaa asia esille hoitokodin henkilökunnan kanssa, jos asiaan ei tule parannusta, otetaan yhteyttä kotikunnan sosiaalityöntekijään, joka vastaa palveluista ja lopuksi aluehallintovirastoon.
Aluehallintovirastosta voi kysyä neuvoa ja ohjausta.
Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle henkilölle, joka ei esim. sairauden tai kehitysvammaisuuden vuoksi kykene valvomaan etuaan tai huolehtimaan asioistaan, jotka vaativat hoitoa. Vanhemmat ovat automaattisesti alaikäisen henkilön edunvalvojia ilman erillistä määräystä.
Edunvalvojana voi toimia joku läheinen henkilö kuten esim. äiti tai isä tai joku sisaruksista. Ellei sopivaa läheistä henkilöä ole, tehtävään voidaan määrätä kunnan yleinen edunvalvoja, joka hoitaa tehtävää työnsä puolesta.
Ystävällisesti
Vernerin verkkotoimitus