Kuudesluokkalaisen läksyjen tekeminen jumittaa
Kuitenkaan opettajan mielestä lapsi ei tarvitse koulussa tukiopetusta vaikka matematiikassa on vaikeutta, sillä lapsi osaa laskea vaikka saa kokeista nelosia. Opettaja sanoo, että ongelma on siinä, että kotitehtävät ovat tekemättä. Kun kerron, että matematiikan tehtäviin menee koko ilta, eikä sittenkään tule valmista, ja että muut koulutehtävät jäävät tekemättä, opettaja kummastelee. Koulussa lapsi tekee tehtävät siinä missä muutkin ja kotitehtäviä on hänen mielestään todella vähän, joista osan lapsi ehtii tehdä jo koulussa. En tiedä, mitä tähän sanoa.
Joka tapauksessa kotitehtävien tekeminen kotona on pakkopullaa. Kun yrittää auttaa, lapsi on haluton. Hän sanoo, että ei tullut kotitehtäviä. Sitten kun ottaa lapsen repun esille, löytyy runsaasti tekemättömiä tehtäviä. Ja huonosti menneitä kokeita, joita lapsi ei halua näyttää. Kun yrittää lapsen kanssa kerrata koetehtäviä, huomaa, että tekemättömät tehtävät stressaavat häntä selvästi.
Sanalliset päässälaskut eivät koskaan onnistu. Muissa sanallisissa tehtävissä on vaikeutta, joka selviää, kun kärsivällisesti selittää asian lapselle. Mutta selittäminen vie paljon aikaa. Lapsi välillä jumittuu ja menee vessaan pitkäksi aikaa.
Näin menee ilta, kello on puoli kahdeksan eikä laskutehtäviä ole vieläkään käsitelty, ja lapsi on jo niin unenpöpperössä, että täytyy mennä nukkumaan. Valmiissa kaavoissa ei ole vaikeutta; näyttää, että hän osaa laskumenetelmät hyvin.
Kun kysymyksessä on yläasteelle siirtymässä oleva nuori, on itsenäisen selviytymisen harjoittelu erityisen tärkeää. Omista tehtävistä huolehtimista on harjoiteltava pienin askelin. Tähän hän tarvitsee jäsenneltyä yksilöllistä apua. Äidin ja muun kotiväen osuus on väistymässä taustalle vähitellen. Vaikea kouluaine ja kotitehtävät siinä ovat kokonaisuus. Yhdessä opettajan, oppilaan ja kotituen kanssa on hyvä sopia, miten oppimista tuetaan.
Läksyjen teko on osa koulutyötä. Aluksi on hyvä kirjata esimerkiksi viikon ajan, miten tehtävät sujuvat todellisuudessa: kulutettu aika ja kellonajat, läksyjentekopaikka ja muut olosuhteet kuten annettu tuki ja kehottelu sekä oppijan reaktiot. Pyrkimyksenä on sijoittaa läksyt perheen iltaohjelmaan osaksi. Läksyjen teon struktuuri sisältää myös taukoja.
Opettajan kanssa keskustellen voidaan edetä kirjattujen läksytietojen perusteella. Opettaja voisi valita kotona tehtäviksi sellaisia läksyjä, jotka oppilas pystyy omatoimisesti tekemään kohtuullisessa ajassa. Vähitellen selviytymisen mukana lisätään tehtäviä. Koulussa olisi hyvä tehdä erityistä tukea vaativat ja selvennystä kaipaavat tehtävät. Ehkä oppilas tarvitsee tiettyjen toimintatapojen havainnollistamista esimerkiksi visuaalisesti tai erityistä strukturointia tehtävän tekoon, kun tehtävän hahmottaminen ei suju.
Oppilaan suoriutumista kokeissa voidaan edistää koetilanteiden muokkauksella. Analysoidaan haittaavat tekijät ja kehitellään oppilaan suoriutumiselle suotuisat olosuhteet kuten tila, tehtävien esittämistapa, vastaamistapa ja ympäristön tekijät. Häiritsevää voi olla esimerkiksi melu, valaistus ja lämpötila. Suoriutumiseen voi tarvita erityisiä apuneuvoja ja enemmän aikaa.
Kasvattajana on hyvä muistaa, että kuudesluokkalainen on myös murrosikäinen. Opettaja on kasvatuksen ammattilainen ja kotiväki tuntee nuoren, mutta nuori itse tekee valinnat tavalla tai toisella. Yhteisenä urakkana on luoda oppimiselle suotuisa kasvuympäristö ja antaa kasvaa. Kaikkia osapuolia tarvitaan.
Terveisin
Mirjami Hagman
Projektipäällikkö, Aune-osaajaverkosto
Autismi- ja Aspergerliitto ry