Nukkuminen selällään
Usein kuulee sanottavan, ettei loppuraskauden aikana saisi nukkua selällään, ettei aiheuttaisi sikiölle happivajetta. Olen raskausviikolla 33+, ja herään lähes poikkeuksetta joka aamu selältäni nukkumasta. Voiko tällä tavoin ihan oikeasti aiheuttaa sikiölle happivajauksen ja sen seurauksena aivovaurion? Asia huolestuttaa minua erityisesti siksi, että istukkani sijaitsee kohdun takaseinämässä - voiko sikiö painaa istukkaa estäen sen verenkiertoa nukkuessani selälläni?
Toinen kysymykseni koskee sikiön liikkeitä, joista myös näyttää olevan kahta eri mielipidettä - toisen mukaan sikiö on hyvässä kunnossa, jos liikkuu ahkerasti, kun taas toisen mukaan taas sikiö ilmoittaa ahdinkotilastaan (esim. jos äidin nukkuma-asento on huono) liikkumalla ja potkimalla. Mikä mahtaa olla "totuus" näiden kahden asian suhteen?
Hyvä kysyjä,
Jos sinä itse voit hyvin nukkuessasi selällään, ei siitä ole vauvalle haittaa. Jos sinulle tulee selällään nukkumisesta huono olo, niin silloin se kertoo, että vauvallakaan ei ole hyvä olla. Omiin tuntemuksiin voi huoletta luottaa. Iltaisin voi silti aina aloittaa nukkumisen kyljellään ja käyttää tyynyjä apuna.
Vauvan liikkeitä seurataan parhaiten päivisin ja huomioidaan lähinnä liikkeiden poikkeamat. Eli jos normaalisti vilkas vauva yhtäkkiä vähentää liikkumista tai muutoin rauhallinen alkaa kovasti mellastaa, on hyvä tarkkailla liikkeitä enemmän. Liikelaskentaa suositellaan tehtävän 36. raskausviikon jälkeen. Siihen saa ohjeet neuvolasta. On huomioitava, että myös vauvat nukkuvat osan päivästä ja yöstä.
Terveisin
Tuula Ekroth
terveydenhoitaja