Diagnoosi ja etuudet
Meillä on 9-vuotias autistilapsi, joka on taitava monissa akateemisissa taidoissa eikä hänellä ole erillistä kehitysvammadiagnoosia. Mielestäni hän kuitenkin on useammassa mielessä selvästi kehitysvammainen, sillä hänen toimintakykynsä lähes kaikilla alueilla on todella rajoittunut, ja epäilenkin, ettei hän aikuiselämässäkään pärjää itsenäisesti tai edes pienen avun turvin. Kysyisin, mitä palveluita varten häneltä pitäisi erillinen kehitysvammadiagnoosi papereista löytyä (maksuton iltapäivähoito, erityishuoltopiirin asiakkkuus tms.) vai voiko joitakin kehitysmammaisten palveluita saada ilman kehitysvammadiagnoosia, jos autismidiagnoosi löytyy. Meitä on ehdotettu pyytämään lääkäriltä kehitysvammadiagnoosi, mutta epäröimme asiaa, koska osa pojan älykkyydestä vaikuttaa täysin normaalilta toisin kuin arkielämässä pärjääminen.
Käytännössä kehitysvammalain soveltaminen ei vaadi mitään nimenomaista diagnoosia, pelkkä kehitysviive, kehityshäiriö tai muu sellainen tulisi olla riittävä. Mikäli poika ei tule pärjäämään itsenäisesti elämässä eli tarvitsee apua arjen askareissa ja selviämisessä, niin erityishuoltona nuo palvelut tietenkin turvaa sen, että hän ei ole niin sanottu väliinputoaja, joka ei saa mistään tarvittavaa palvelua. Esimerkiksi mahtaako hän tarvita koulun jälkeistä iltapäivähoitoa tai mahdollisesti tilapäishoitoa vammansa vuoksi? Jos näin on, niin ehkä kannattaisi lääkärin kanssa keskustella tästä erityishuollon palvelujen piiriin ottamisesta.
Vaikka vamma ei olisikaan vaikea, erityishuollon palvelut voivat olla paikallaan. Kehitysvammalaki soveltuu myös lievästi kehtiysvammaisille. Mutta vaikea tietenkin sanoa näiden tietojen perusteella, mitä kannattaa tehdä. Asiaa kannattaa kuitenkin vakavasti pohtia.
Terveisin
Kirsi Mäkinen
Lakimies