3v.down tytön hysteeriset "pelko"kohtaukset julkisella paikalla
Hei, onko kenelläkään kokemusta meillä aivan yllättäen alkaneista ns.kohtauksista?
Taustaa, on toki kitisty niin kauan kuin muistan, mutta nyt mentiin askel eteenpäin.
1.Tilanne 3.7: leikkipuiston ruokailu (tuttu juttu), mutta uutta oli joku lehmänkello (pelkää kovia, äkkinäisiä ääniä)ja sai kovan huutokohtauksen, ei rauhoittunut millään ja istui rattaissa, nostin pois, yritin syliin, mutta juoksi metsään ja itki hysteerisenä.
Rauhottui, kun sanoin, että lähdetään pois, äiti hakee rattaat, odotti siinä metsän laidalla itkien.
2.(tilanne)6.7 :Lähdettiin Inter Cityllä mökille, neiti ekaa kertaa rautatieaseman katetussa tilassa, tarkoitan, että katto siinä (ei pelkää junia, päinvastoin, ja yleensä mennään raiteilta 18 jne. eli sieltä reunasta, jossa ei kattoa, vaan taivas:))sai saman huutokohtauksen, näytti sormella vaan junaa (ei puhu vielä)joka ei vielä ollut meidän juna, ja aivan pelokkaana huusi, rauhottui,kun mentiin junaaan.
3.Tilanne 8.7 Prisma: Oltiin siis mökillä ja vieraassa Prismassa, ei sisälle meno mitään, muttta ostoksien kerääminen laukaisi taas järkyn huuodon, potkimisen (Prisma meille muuten tuttu, eikä koskaan Helsingissä tällaista).
Yhteistä näihin tilanteisiin on, että neiti on istunut matkarattaissa (viihtyy muuten niissä).
On alkanut pelottaa nyt julkiset paikat, ja mitä hän pelkää vai mitä noi on, onko noi downeille tyypillistä, en valitettavasti ihan kaikkea heistä tiedä. Tuli mieleen, että
tällainen reaktio on toki ollut kun yritettiin viime vuonna + tänä vuonna toukokuussa käydä Lintsillä, mutta ei muualla ole ollut sellainen, paitsi nyt noissa, mitä kerroin.
Uhmaikä ei kosketa, sellanen meillä on ollut aina, mutta noi on voimakkaampia ja ihan kuin olis kauhuissaan.
Onko ne vain pelkotiloja, millään en saa rauhoitettua, tarkoitan puheella, sylillä.
Ajattelin vaan kirjoittaa, jos jollain olis samantyylistä tms.
äiti
11.7.2009 klo 21:12
Meillä ei ole juuri tuonlaista tapahtunut (tytär nyt 9v), mutta sen olen huomannut, että jos downini keksii keinon, jolla voi vaikuttaa tilanteeseen helposti, käyttää hän mielellään samaa systeemiä aina vaan uudestaan ja uudestaan.
Tuli mieleen, että olisiko teillä tyttö keksinyt, että huutamalla saa äidiltä mukavasti huomiota ja samalla pääsee pois epämieluisista (kyllästyttävistä?) tilanteista.
Meidän neiti on taitava matkimaan ja hän käyttää mielellään näkemiään käyttäytymismalleja eri tilanteissa tavallaan testaten, miten niihin suhtaudutaan ja saako niillä tahtoaan läpi.
Itselläni on yliherkä kuulo ja olen siihen aikanani perehtynyt. Jos tuntuu, että lapsesi kärsii siitä, niin pääsääntö on, että korvatulppia tms. ei saa alkaa käyttää, sillä ne vain ajanmittaa pahentavat tilannetta, koska kuulo yliherkistyy entisestään enemmän. Ennemminkin pitäisi vähitellen totutella voimakkaisiin ääniin.
Tosin esim. teattereissa olen nähnyt downeilla kuulosuojaimia, mutta nehän voi ajatella erityistilanteiksi eikä jatkuvaksi.
Voimia sinulle sinne. Ehkä tilanne menee ohi ihan omillaan ajan kanssa. Toivotaan niin.
Yasmin
13.7.2009 klo 22:50
Huomiota neiti saa kyllä tarpeeksi, vaikka isä asuukin eri osoitteessa, isoveli melkein aikuinen asuu kotona vielä.
Hemmotella ei, mutta hellyyttä ja syliä saa kyllä, tietyt säännöt tietenkin on mm.ruokapöydässä istutaan syönnin ajan, neidillä joskus tapana lähteä kesken ruokailun pois pöydästä (menee syksyllä pväkotiin).
Nuo kohtaukset tuntuvat tosiaan ns.kauhukohtauksilta, eli on ihan peloissaan, tuli uusi asia mieleen, eli Uusi Vuosi, silloin pelkäsi myös rakettien ääntä ja oli hysteerinen (kuten jotkut koirat), eli onko downeilla jotain erityisjuttuja esim. kirjoitit kuulosuojaimet teatterissa.
En ole ajatellut mitään korvatulppia, vaan äänet kuuluvat elämään ja toivon, että jonain päivänä on tarpeeksi vanha ymmärtääkseen sen.
Neidistä sen verran, että luonne erittäin pippurinen, yleinen tyytymättömyys on jokapäiväistä (raskasta), leikkipuistossa viihtyy, minkä viihtyy, vaikka kuinka leikkisin, on kyllä (terapeuttien mielestä) kehittynyt hyvin, lähti 1v6kk kävelemään ja pottaillut talvesta lähtien.
Toivon joka pvä, että mentäisiin hyväntuulisempaa elämää kohti (minä olen:)). No....
Harmi, kun ei voida käydä Lintsillä, josta itse paljon tykkäisin:)
Toinen äiti
14.7.2009 klo 19:36
Olen 10-vuotiaan down-pojan äiti. Muistan jäähallien ja joidenkin avarien tilojen pelottaneen lastamme pienenä- Tulkitsimme vastenmielisyyden kaikuvia tiloja kohtaan johtuneen siitä, että kovat äänet tuntuivat pojastamme ikäviltä. Myös ilotulitukset ovat olleet hänelle pelottava kokemus. Otimme joskus korvasuojia mukaan, mutta vaihe ei kestänyt kovinkaan pitkään, vaan meni ohi. Mutta ilotulitukisa meillä katsellaan edelleen pääsääntöisesti ikkunasta käsin.
Muutama vuosi sitten veimme poikamme väkisin karuselliin huvipuistossa, vaikka hän huusi kuin syötävä. Uusi laite pelotti. Kun laite lopulta lähti käyntiin, hän tykkäsi siitä tosi paljon ja uusi huuto johtui siitä, että hän ei olisi halunnut lähteä laitteesta pois. Uusien kokemuksien hankkiminen on välillä raskasta, mutta ainakin tämän hetkisen kokemuksen mukaan kannattavaa. Kärsivällisyyttä se vaatii, mutta on myös antoisaa!Tsemppiä.
down pojan äiti
20.7.2009 klo 21:10
Yasmin
22.7.2009 klo 15:03
Nyt ei onneksi ole noita "kohtauksia" ollut, neiti kestää kovaa ääntä, riippuu millaista, esim.musiikki saa olla kovalla (en kyllä anna:)), junista lähtee aika kova ääni, tykkää vain.
Lähinnä äkkinäiset äänet, esim.jostain työmaalta.
Noissa kahdessa tapauksessa, kun oltiin rautatieasemalla ja Prismassa, niihinhän ei liittynyt kova ääni, mutta näytti/kuulosti, että pelotti paljon.
Muuten ei ole mikään arka tyttö, päinvastoin.
No, kai aika jotain muuttaa, korvalääkärillä ollaan käyty, (rutiini)kaikki ok.
Lämpöistä kesän jatkoa!
äiti minäkin
20.8.2009 klo 09:22
Lapsi on näissä tilanteissa OIKEASTI peloissaan, lähes paniikissa. Ei auta vaikka kuinka yritämme rauhoitella. Ja on joitain muitakin tilanteita, ja mietinkin mistä tämä johtuu.
Tuli vielä mieleen yksi asia, jos autossa on esim. kärpänen, niin tyttö saa hysteerisen kohtauksen ja pelkää. jos vain pääsis, yrittäisi autosta väkisin ulos.
Onko teillä tälläisiä kokemuksia?
Yasmin
23.8.2009 klo 13:24
Siis teidän tilanteissa ei olla oltu, kun ei ole autoa, eikä venettä:)
Mutta joo, siis meidänkin neiti mielestäni on kauhuissaan noissa em.tilanteissa ja kun ei vielä osaa puhua, tosin en tiedä, että osaisiko kertoa miksi?
Nyt ollaan oltu ilman "kohtauksia", onneksi, mutta kai niitä vieläkin voi tulla. Odottelen vaan, jos joskus alkaisi puhumaan (toivon). Päiväkoti alkoi ja siellä jatkuu puheterapia. Päivä kerrallaan mennään.
äiti minäkin
24.8.2009 klo 11:55
Odotan kovasti,että tyttö pääsee joskus peloista pois. Vaikea tilanne kaikille, kun ei tiedä mitä toinen pelkää, ja ei voi auttaa...
Yasmin
24.8.2009 klo 16:54
Huomioni kiinnittyi sanoihin "räpyttää käsiään", meillä räpytetään käsiä, kun innostutaan eli tykätään jostain kovasti, esim.urheilun katsominen, juoksut, keihäänheitot, pituushypyt tai kun laitan petivaatteita kasaan, lakanaa viikkaan, niin silloin kädet heiluu:)
Puheterapeuttimme selitti jotain, että se liittyy neurologisiin juttuihin (en osaa tarkemmin selittää).
Mutta kiitos myös sinulle, että kirjoitit, on mielenkiintoista lukea.
Yasmin
27.4.2010 klo 09:49
Tähän asti päästiin ilman niitä, mutta viime la, kun oltiin leikkipuiston tapahtumassa (bändi,ilmapalloja ym.), niin portista kun pääsi sisään alkoi riehuminen, juokseminen, ns.itkeminen ja äkkiä takas rattaisiin ja näytti, että pois.
Kun sitten lähdettiin, ja kumarrauin juttelemaan (kun rauhottui,aikasemmin ei ottanut mitään kontaktia, ei kuunnellut, yritin ottaa syliin, niin potki vaan)niin silitti mun poskea ja hymyili, näytti peukulla alaspäin (=ei) kun kysyin,että etkö tykkää puistosta.
Harmittavaa on, kun tykkäisin viedä häntä kivoihin paikkoihin, kuten sinne Lintsille, mutta seuaraus on mahdollisesti toi.
Muuten tykkää kotona, vaikka musaa laittas kovemmalle, ja ulkona kattelee, kun prätkät, mopot menee, et ei sinänsä ääniä pelkää, mut onko sitten tollanen hälinä tilaisuus epämääräistä hänen mielestä ja pelottavaa. Mene ja tiedä, täyttää kohta 4v. nyt on sanojakin alkanut tulemaan ihan kivasti.
Jana
27.4.2010 klo 10:12
Hysteeriseen paniikkiin riittää esim.pelko että ilmapallo räjähtää ja sitä ei tiedä milloin se tapahtuu, joten kannattaa panikoida jo ajoissa.Lapsellani on kaikkien aistien alueilla yli ja aliviritteisyyttä ja ne voivat vaihdella saman aistin alueella samana päivänä, joten on erittäin vaikea tietää mikä kulloinkin passaa, koska sama asia on eri päivinä erilailla siedettävissä. Välillä ei ärsytä ja välillä aiheuttaa paniikin.Ei kannata mennä hälinäpaikkoihin tai tilanteisiin, jossa on paljon yllättäviä tilanteita ja meteliä, tai sitten katsoa vähän kauempaa tilannettä.
Se että lapsi pitää itse mekkalaa on hänen itsensä säädeltävissä ja siksi ei aiheuta mitään kohtausta,koska itse sen tekee ja sen voi aina lopettaa haluttaessa.
Mukavaa kevättä.
t.Jana
Yasmin
27.4.2010 klo 10:27
Sitä vaan on niin hämillään siinä tilanteessa, kun ei mitenkään pysty auttamaan.
Toivotaan, kun kasvaa, niin alkaisi sietämään tilanteita. No saa nähdä. Samoin, mukavaa kevättä.
Vastaa viestiin