Väliinputoajaryhmä heikkolahjaiset
Miksi heikkolahjaisista tehdään väliinputoajia? Ei ole mahdollisuuksia eläkkeisiin eikä samanlaisiin työllistämistukiin, mihin kehitysvammaisilla on oikeus. Rajatapauksena oleminen ei ole mikään pikku juttu, kuten moni sellaisen kuvan saa. Lohdutetaan, että "Noh, aivothan heillä pelaa, eihän se ole paha diagnoosi". Heikkolahjaisuuteenkiin liittyy suuria hahmottamisen ja oppimisen ongelmia usealla osa-alueella, ja toiset osa-alueet sitten voivat vastata omaa ikätasoa tai lievästi kehitysvammaisen tasoa.
Ei ole pikku jutusta kyse, vaan oikeasti pitäisi olla tukea ja apua ja pitäisi löytää paikka tästä yhteiskunnasta, mutta miten? Jos heikkolahjaisen diagnoosilla kulkee, ja selviytyy yksinkertaisista selkeistä tehtävistä, niin niillä kriteereillä ei työllisty, toisin kuin kehitysvammaisille se on mahdollista. Aiemmin heikkolahjaisille oli töitä siinä missä kouluttamattomillekin, mutta nykyään töiden automatisoituessa siitäkin on tehty vaikeaa, ja päälle vielä syrjäytymisriskit.
Kysyjä osuu kipeään kohtaan. Keskuudessamme on paljon ihmisiä, joilla on laaja-alaisten oppimisvaikeuksiensa takia suuria vaikeuksia päästä mukaan koulutukseen ja työelämään. Jos näistä putoaa uloa, köyhyyden ja syrjäytymisen riski on suuri.
Heikkolahjaisuus ei ole kuitenkaan mikään diagnoosi eikä tätä sanaa enää suositella käytettävän. Tänään puhutaan laaja-alaisista oppimisvaikeuksista. Termillä viitataan ihmisiin, jotka eivät täytä kehitysvammaisuuden kriteerejä, mutta joiden oppimisen ja ymmärtämisen vaikeudet ovat silti merkittäviä. Kuitenkin heidät lasketaan kuuluviksi ns. normaalien ihmisten joukkoon. Lääketieteellisestä diagnoosista ei siis ole kyse. Kelan etuuksiin ja kuntoutuksiin tarvittaisiin kuitenkin lääketieteellinen diagnoosi, joten niihin ei tällä nimikkeellä ole pääsyä.
On ongelma erikseen, mihin vedetään raja kehitysvammaisuuden ja laaja-alaisten oppimisvaikeuksien välille. Kysyjän kirjoituksesta tulee sellainen vaikutelma, että älykkyyttä on testattu ja todettu testattava heikkolahjaiseksi. Jo tällainen kielenkäyttö kertoo, että testaaja ei ehkä ole ollut aivan ajan tasalla. Kehitysvammadiagnoosiin ei riitä, että selvitetään älykkyysosamäärä. Pitää tutkia myös ihmisen toimintakyky ja elämässä selviytymisen taidot. Jos viimeksi mainituissa on merkittäviä puutteita ja niitä on ollut viimeistään yläkouluvaiheesta lähtien, kehitysvammadiagnoosi voi olla perusteltu, vaikka älykkyysosamäärä menisikin jonkin rajan yli.
Vaikka henkilöllä ei olisikaan kehitysvammadiagnoosia, hän voi hakeutua TE-toimistossa tuetun työllistämisen palveluihin. Niiden kautta on mahdollista saada työvalmentajan palveluita, työkokeilua, palkkatuettua työtä tai päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Nämä ovat sivupolkuja työelämään ja tarkoitettu niille, joille suora reitti ei ota onnistuakseen. TE-toimistoissa on myös ns. yhteispalvelupisteitä, joissa sosiaalitoimen ja Kelan työntekijät työskentelevät yhdessä työvoimavirkailijoiden kanssa. Näiden kanssa asiointiin ei tarvita diagnoosia.
Ystävällisin terveisin,
Heikki Seppälä
Psykologi