Laajentunut munuaisallas/kystinen munuainen
Hei,
Kävin rakenneultrassa (22+0), jonka suoritti käsittääkseni kätilö. Hän havaitsi toisen munuaisaltaan laajentuneen ja sain seuraavalle päivälle ajan ultraan, jonka teki lääkäri. Lääkäri havaitsi saman kuin kätilö, eli toinen munuaisallas oli laajentunut. Toinen munuainen näytti normaalilta kuten kaikki muukin ja lapsiveden määrä oli normaali. Lääkäri puhui myös kystista munuaisessa.
Näin jälkeenpäin kun muistelen, en päässyt selvyyteen, oliko epäilys kystinen munuainen vai laajentunut munuaisallas, koska puhetta oli kummastakin. Onko kystinen munuainen/kystia munuaisessa sama asia kuin laajentunut munuaisallas? Sulkeeko "kysta-vaihtoehto" pois sen mahdollisuuden, että kyseessä olisi esim. vika virtsateissä, eli virtsa ei pääse poistumaan munuaisesta ja kerääntyy silloin munuaiseen? Itselle jäi sellainen olo, että toinen munuainen on poissa pelistä lopullisesti?
Sain lähetteen TAYSiin jatkotutkimuksiin. Tietenkin huolettaa myös mahdollisten kromosomipoikkeavuuksien riski, joka kuitenkin käsittääkseni on aika pieni, kun kyse on vain toisesta munuaisesta ja verikokeissa sekä aikaisemmassa ultrassa tulos kuitenkin oli normaali?
Hei,
Valitettavasti kysymyksestä ei käy ilmi munuaisaltaan koko. Periaatteessa voi sanoa, että laajentunut munuaisallas (yleensä >10mm) voi liittyä täydelliseen tai osittaiseen virtsateiden ahtaumaan. Tällainen ahtauma voi olla virtsaputken ja rakon yhtymäkohdassa (yl. poikasikiö), rakon ja virtsatiehyen tai munuaisen ja virtsatiehyen yhtymäkohdassa. Tukoksesta johtuen virtsatiet ko. kohdasta "ylöspäin" (proksimaalisesti) laajenevat. Tilanne voi olla siis tois- tai molemminpuoleinen. Tilanteen edetessä munuaisaltaan laajeneminen leviää laajemminkin munuaiseen ja uä-kuva voi näyttää kystiseltä. Nämä ovat siis virtsatieahtaumasta johtuvia. Munuaiskudoksessa voi olla myös itsessään rakenteellista poikkeavuutta, jolloin puhutaan yl. nk. multikystisestä dysplastisesta munuaisesta. Tuolloin munuaisessa on eri kokoisia kystia (nesterakkuloita), jotka eivät kommunikoi toistensa kanssa.
Sikiöaikaisen uä-tutkimuksenperusteella ei voi arvioida munuaisen toimivuutta. Se tehdään vasta vastasyntyneelle. Ihminen tulee toimeen yhdelläkin munuaisella. Jos ainakin toinen munuainen toimii, pysyy lapsiveden määrä normaalina. Kromosomipoikkeavuuden riski on hyvin pieni, jos ainoa löydös. Sikiöaikana tilanteelle yksipuolisena ei tehdä mitään, hoitomahdollisuudet/-tarpeet arvioidaan syntymän jälkeen. Jatkotutkimuksissa TAYS:ssa diagnoosi varmaan selkenee.
Ystävällisin terveisin,
Ansa Aitokallio-Tallberg
LKT, naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri