Lapsen asioiden hoito täysi-ikäisyyden koittaessa
Hei,
Vaikeasti kehitysvammainen lapseni tulee pian täysi-ikäiseksi. Olen hoitanut hänen raha-asiansa tähän saakka. Mutta jos jatkan hänen täytettyään 18, olematta virallinen edunvalvoja, enkö syyllisty rikokseen? Pankin mukaan ainakin käyttöoikeus lapsen tiliin katkeaa.
Haluaisin tulevaisuudessa olla vaikuttamassa myös hänen muihinkin asioihinsa, opiskeluun ja asumiseen. Täytyykö hakea erikseen oikeutta vaikuttaa myös muihinkin kuin raha-asioihin? Jos en ala edunvalvojaksi, onko minulla mitään oikeutta enää päättää mistään lapsen asioista? Jos hän muuttaa hoitokotiin, päättävätkö he silloin lapsen asiat? Huolettaa, että lapsi joutuu häntä tuntemattomien ihmisten armoille.
Hei,
Kehitysvammaisen läheisen taloudellisia asioita voi hänen tultuaan täysi-ikäiseksi hyvin olla mahdollista edelleen hoitaa ilman edunvalvojamääräystä, esim. lapselle myönnettyjä pankkitunnuksia ja häneltä saatavia valtakirjoja hyödyntäen. Valtakirjan antaminen tosin edellyttää sitä, että henkilö riittävästi ymmärtää, mistä valtakirjan antamisessa on kyse.
Kaikki pankit eivät ole toistaiseksi olleet halukkaita myöntämään pankkitunnuksia aikuisille vaikeammin kehitysvammaisille henkilöille. Jos henkilö on saanut pankkitunnukset alaikäisenä, ne on kuitenkin täysi-ikäisyyden koittaessa saanut yleensä pitää. Suomessa on ollut suunnitteilla lakimuutos, joka saattaa tulevaisuudessa helpottaa kehitysvammaisten ihmisten pankkitunnusten saamista ns. peruspankkipalveluina.
Kehitysvammaiselle täysi-ikäiselle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja, kun hän ei itse pysty valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidettua muulla tavoin. Lähtökohtaisesti edellytyksenä edunvalvojan määräämiselle on siis tosiasiallinen tarve edunvalvonnalle.
Jos kehitysvammaisen henkilön taloudelliset asiat hoituvat läheisten avulla muulla tavoin asianmukaisesti, edunvalvojaa ei yleensä tarvita. Niin edunvalvojana kuin ilman edunvalvojamääräystä läheisen tulee joka tapauksessa hoitaa kehitysvammaisen henkilön taloudellisia asioita henkilön edun mukaisesti ja hänen parastaan edistäen.
Jos kehitysvammaisella henkilöllä on sellaisia henkilökohtaisia asioita (esim. asumiseen tai terveydenhuoltoon liittyviä asioita), joiden hoitaminen on vaikkapa jo käytännössä osoittautunut jollain tavalla haasteelliseksi ilman edunvalvojuutta, niin hänelle on mahdollista saada edunvalvoja, vaikka taloudelliset asiat saatettaisiin pystyä asianmukaisesti hoitamaan muutenkin. Tällaista edunvalvontaa, jossa edunvalvojan toimivalta kattaa myös henkilökohtaiset asiat - pois lukien sellaiset korostetun henkilökohtaiset asiat, joiden osalta edunvalvojalla ei edunvalvontaa koskevan holhoustoimilain mukaan koskaan ole toimivaltaa - kutsutaan yleisesti laajennetuksi edunvalvonnaksi.
Sosiaalihuollon asiakaslaissa sosiaalihuollon palveluiden osalta ja potilaslaissa terveydenhuollon puolella on silti kyllä säännöksiä yhteistyöstä henkilön läheisten kanssa, kun päätetään sellaisen aikuisen henkilön sosiaalipalveluista tai hoidosta, joka ei esimerkiksi vamman vuoksi pysty itse osallistumaan tai vaikuttamaan näihin asioihin taikka ymmärtämään niitä. Välttämättä henkilökohtaisten asioiden hoitaminenkaan ei siis edellytä kehitysvammaisen henkilön läheiseltä edunvalvojuutta, vaikka käytännössä jotkut läheiset ovat voineet katsoa yhteistyön ja asioiden hoitamisen esimerkiksi eri viranomaistahojen kanssa sujuvan helpommin, kun edunvalvojamääräys on olemassa.
Lähtökohtana on joka tapauksessa vammaisen henkilön oikeus itse tehdä niitä elämäänsä koskevia päätöksiä, joita hän tarvittaessa sopivalla tavalla tuettuna pystyy tekemään. Esim. asumisyksikössä asioista ei tule päättää asiakkaiden puolesta, vaan antaa asiakkaille tukea näiden omaan päätöksentekoon. Myös edunvalvojan toimivalta on yleensä vain rinnakkaista henkilön oman toimivallan kanssa, vaikkakin edunvalvonnassa olevan henkilön omaa toimintakelpoisuutta on mahdollista rajoittaa silloin ja sen verran kuin on välttämättä tarpeen tämän edun suojaamiseksi.
Holhousviranomaisena Suomessa toimii maistraatti, josta voi aina kysyä neuvoja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Lisätietoa edunvalvonnasta löytyy esimerkiksi maistraatin nettisivuilta (www.maistraatti.fi/holhoustoimi) sekä erityisesti kehitysvammaisten henkilöiden osalta myös Kehitysvammaisten Tukiliiton nettisivuilta: http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/aihealueet-aakkosittain/edunvalvonta/ ja http://www.kvtl.fi/fi/lakineuvonta/usein-kysyttya/edunvalvonnasta/.
Ystävällisin terveisin,
Tanja Salisma
lakimies
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry