Katsekontakti ja autismi
Olemme mieheni kanssa huolissamme poikamme kehityksestä. Hän on nyt 2 kuukautta vanha. Neuvolan tarkastuksessa hän ei ottanut lainkaan kontaktia. Ei katsonut lääkäriä silmiin eikä seurannut katseellaan kasvoja tai esinettä. Hän ei myöskään reagoinut helistimen ääneen.
Ennen neuvolaa huomasin itse, että hän ei katso silmiin sylissä vaan kääntää päänsä pois. Hän tekee myös niin istuessaan polviemme päällä sohvalla. Tuntuu, että hän oikein väistää katsetta. Myöskään imetyksen aikana hän ei katso minua silmiin. Ensi viikkoina poika katsoi sylissä suoraan silmiin, mutta nyt välttelee katsetta. Onneksi sitterissä istuessaan tai lattialla makoillessaan kuitenkin välillä katsoo silmiin ja seuraakin katsellaan ja välillä hymyilee. Kuinka usein ongelmat katsekontaktissa jo tässä vaiheessa viittaavat autismiin?
Raskausaikana kävimme ultraäänitutkimuksissa yhdeksän kertaa, ja sydänääniä on myös kuunneltu monta kertaa. Ensimmäisellä kolmanneksella ultria tehtiin kolme. Oletko kuullut ultraäänitutkimuksilla olevan yhteyttä autismin syntyyn? Asia vaivaa meitä kovasti.
Kummankaan suvussa ei esiinny autismia. Miehen puolella on keliakiaa, vaikka hänellä sitä itsellään ei ole. Olen lukenut, että autistisilla ihmisillä on usein keliakiaa. Onko niillä yhteyttä toisiinsa?
Raskausaikana olin töissä päiväkodissa ja siellä liikkui paljon tauteja, mutta itse en ollut kertaakaan kuumeessa. Oletko kuullut infektioilla olevan yhteyttä autismiin?
Raskausaikana olin myös tekemisissä paljon autistisen henkilön kanssa. Niin vinoutuneelta kuin se kuulostaakin, niin voiko autismi tarttua sikiöön?
Tuntuu, että poika ei ole kiinnostunut kasvoista. Hän tarkkailee kuitenkin todella paljon ympärillä olevia asioita, ja esim. kun hän on lattialla ja kuljen ohitse, hän seuraa tarkasti katseellaan.
Pojan omaehtoisuus katsekontaktissa ja sen puuttuminen sylissä ja imetettäessä huolettaa meitä kovasti.
Kerrot, että sinua huolestuttaa miehesi kanssa kahden kuukauden ikäisen vauvanne kehitys ja se, että hän on katsekontaktissa omaehtoisesti. Kerrot kuitenkin myös, että hän katsoo sitterissä istuessaan tai lattialla ollessaan välillä silmiin, seuraa katseellaan ja hymyilee.
Kahden kuukauden ikäinen vauva harjoittelee vuorovaikutuksessa olemista. On tyypillistä, että vuorovaikutuksessa on myös paljon taukoja, joiden aikana vauva lepää tai prosessoi kokemaansa. Aikuinen odottaa ja havainnoi, mitä vauva tekee ja etsii hetkiä, joihin voi liittyä ja vastata peilaamalla sitä mitä vauva tekee tai kommentoimalla sanallisesti ja äänensävyillä.
Kerroit, että lapsesi ei vaikuttanut neuvolatilanteessa katsovan lääkäriä tai reagoivan hänen tarjoamiinsa leluihin. Pieni vauva aistii maailmaa kokonaisvaltaisesti ja on kenties erottanut, että ollaan vieraassa paikassa? Keskustelitte varmaan lääkärin kanssa neuvolakäynnin yhteydessä, mitä lääkäri ajatteli asiasta?
Pohdit raskausaikana tehtyjä ultraäänitutkimuksia. Ultraäänitutkimukset itsessään eivät aiheuta autismia.
Pohdit myös autismin ja keliakian yhteyksiä. On huomattu, että gluteeniton ruokavalio helpottaa joidenkin autististen henkilöiden oloa ja vähentää autismiin liittyviä oireita.
Kysyit, onko infektioilla ja autismilla yhteyttä toisiinsa. Kerroit myös, että voit raskausaikana hyvin, etkä sairastellut kuumetauteja. Tavallisilla infektioilla kuten nuhakuumeella ei tietääkseni ole yhteyttä autismiin.
Kerroit olleesi raskausaikana tekemisissä autistisen henkilön kanssa ja mietit autismin tarttumista. Autismi ei ole tarttuvaa.
Teillä on pieni vauva ja uusi tilanne perheessänne. Nauttikaa yhdessäolosta vauvan kanssa, herkistykää ja tutustukaa hänen tapaansa olla yhdessä kanssanne. Jos jokin mietityttää vauvan kehityksessä, kannattaa ottaa asia rohkeasti puheeksi neuvolakäynneillä.
Ystävällisin terveisin
Kaisa Martikainen
Puheterapeutti