Neuropsykologisten tutkimusten ajoitus?
Hei,
Missä vaiheessa neuropsykologiset tutkimukset on syytä aina tehdä kehitysvammaiselle lapselle, muutoin kuin vaikkapa kouluun siirtyessä/kartoittaessa tukitoimia sinne?
Mitä tarvitaan myöhemmin esim. kun lapsi on aikuinen tai peruskoulun jälkeiset opinnot on harkinnassa?
Hei,
Lapsen tai nuoren neuropsykologisella tutkimuksella paikannetaan hänen oppimisvaikeuksiaan, mutta myös niitä oppimisen ja kognitiivisten kykyjen alueita, mitkä ovat hänen vahvoja puoliaan. Kumpaakin tietoa tarvitaan kouluun ja opiskeluun annettavien tukitoimien suunnitteluun.
Neuropsykologinen tutkimus on melko mittava työrupeama eikä ole välttämättä yhden istunnon aikana valmis. Siinä syvennytään sellaisiin oppimisen ja kognitiivisen suoriutumisen rakennusaineisiin kuin tarkkaavuus ja toiminnanohjaus, kielelliset taidot eri muodoissaan, näön- ja kuulonvarainen muisti, hahmotuskyky, motoriikka, silmän ja käden yhteistyö jne.
Nämä ovat kaikki kehittyviä taitoja, jotka eivät ole koulun aloitusvaiheessa vielä valmiita. Lapsen keskushermosto kypsyy vuosien mittaan ja tämä kypsyminen jatkuu pitkään. Varsinkin tarkkaavuus, toiminnanohjaus ja niihin läheisesti kytkeytyvä työmuisti kehittyvät vielä nuoruusvuosienkin aikana merkittävästi. Ennen koulun aloittamista tehty neuropsykologinen tutkimus ei ole enää pätevä, kun nuori suunnittelee peruskoulun jälkeistä elämäänsä.
Ennen peruskoulun aloittamista tai viimeistään alkuopetuksen aikana tehtävä neuropsykologinen tutkimus on tarpeen oppimisen tukemiseen tarvittavia tukitoimia mietittäessä. Mutta yhtä tärkeätä on uusia tällainen tutkimus yläkouluvaiheessa, mielellään pari vuotta ennen peruskoulun päättämistä. Sillä saadaan paremmat perusteet miettiä peruskoulun jälkeisiä mahdollisuuksia ja tukitoimia niistä selviytymiseen.
Ystävällisin terveisin,
psykologi Heikki Seppälä