Vauvan vähäinen vuorovaikutus
Hei!
Meillä on 3,5 kuukauden ikäinen tyttövauva. Raskausaika ja synnytys sujuivat hyvin. Olen alkanut kuitenkin huolestua vauvan vuorovaikutuksesta. Hän ei oma-aloitteisesti hakeudu vuorovaikutukseen ja usein ärsyyntyy kun vanhempi yrittää jutella vauvalle.
Katsekontaktin ottaa usein, mutta tällä hetkellä ympäristö kiinnostaa kovasti ja herkästi suuntaa katseensa muualle. Välillä hän reagoi vanhemman jutteluun / lauluun kehollisesti eli potkii ja sätkii kovasti ja katsoo tiiviisti vanhempaan. Vastavuoroisia hymyjä tulee, mutta ei kovin paljon ja usein ne saattavat olla kovan houkuttelun takana. Sosiaalinen ensihymy tuli jo reilun 3 viikon iässä. Hän on kahdesti naurahtanut ääneen kun on hauskuutettu. Hän ei jokeltele, ääntelee kyllä mutta ei kovin usein vastavuoroisesti.
Viime aikoina hän on yrittänyt kiljahdella. Hän on perusilmeeltään vakava, rauhallinen vauva. Hymyilee kyllä usein peilikuvalleen ja kovasti tarkkailee ympäristöään ja seuraa katseellaan asioita. Motorisesti vauvamme on hyvin kehittynyt: kannattelee päätään hienosti, viihtyy vatsallaan, tarttuu leluihin ja vie kahdella kädellä sujuvasti suuhun sekä yrittää jo kääntyä vatsalleen. Imetys sujuu ja nukkuu suht. hyvin.
Ylimääräistä itkuisuutta ei ole ollut. Ilmaisee kyllä itkullaan itseään. Sylissä viihtyy hyvin, mutta myös lattialla lelujen kanssa. Juttelemme, laulamme ja sylittelemme paljon eli mistään vuorovaikutuksen puutteesta ei pitäisi olla kyse. Myös näkö ja kuulo pitäisi olla kunnossa.
Voiko tämä kaikki olla vain vauvan luonteeseen liittyvää vai kuulostaako tälläinen vuorovaikutus esim. autismiin sopivalta? Tiedän, että sitä ei voi diagnosoida näin pienellä, mutta olen kovasti huolissani vauvani haluttomuudesta vuorovaikutukseen. Usein tulee tunne, että vauvamme ei halua olla vuorovaikutuksessa ja vain hermostuu siitä. Kiitos vastauksesta!
Hei,
Mietit 3,5 kuukauden ikäisen vauvasi halua olla vuorovaikutuksessa. Kerrot, että hän on tällä hetkellä kiinnostunut ympäristöstään, hymyilee peilikuvalleen, seuraa katseellaan asioita ja ottaa katsekontaktia. Hän on perusilmeeltään vakava ja rauhallinen lapsi.
Tämän ikäisen lapsen kanssa vuorovaikutus rakentuu arjen hetkissä ja vauvan toimintaan vastaamalla. Olette yrittäneet houkutella häntä kontaktiin, mutta hän vaikuttaa mielestänne ärtyvän tästä. Entä miten hän vastaa, kun houkuttelun sijaan olettekin liittyneet mukaan siihen, mitä hän on tekemässä tai asioihin, jotka kiinnostavat häntä sillä hetkellä? Esimerkiksi jos vauvanne ojentelee jalkojaan vaippaa vaihdettaessa, puhaltelette hänen varpaitaan ja jutustelette lempeästi kommentoimalla. Tai mitä tapahtuu silloin, kun hän ääntelee ja te vastaatte ääntelyyn samalla tavalla ääntelemällä?
Viestisi perusteella tulee vaikutelma, että vauvallanne on paljon taitoja, joiden varaan vuorovaikutusta voi rakentaa. Mikäli vuorovaikutus yhä huolettaa teitä, tämä kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa viedä asiaa eteenpäin.
Terveisin,
Katja Burakoff, puheterapeutti, Tikoteekki &
Kaisa Martikainen, puheterapeutti, Tikoteekki