Kuka asioi edunvalvojan kanssa?

Kysymys 

Nuori muutti ryhmäkotiin. Harkitsen hakea hänelle julkista edunvalvojaa.

Miten käytännössä toimitaan kun nuorella on menoja,harrastaa, haluaa ostaa jotain ja tarvitsee rahaa? Kuka pitää yhteyttä edunvalvojaan raha-asioissa, voiko se olla omainen vai ryhmäkotiko?

Olen kuullut että julkiset on nihkeitä antamaan esimerkiksi harrastuksiin rahaa ja eivätkä saa antaa tietoja päämiehen varoista kellekään. Miten voi suunnitella menoja jos ei tiedä onko varoja? Voiko edunvalvojasta valittaa minne?

Vastaus 

Hei,

Edunvalvonnasta säätelee laki holhoustoimesta.

Laki holhoustoimesta sanoo, että päämiehen toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää kuin asianomaisen edun suojaamiseksi on tarpeen. Lisäksi lain mukaan päämiehelle on jätettävä se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten.

Päämiehen vallintaan on jätettävä hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Edunvalvoja voi jättää päämiehensä vallittavaksi muutakin tämän omaisuutta, jos se on päämiehen edun mukaista.

Edunvalvojan on aina käytettävä päämiehensä varoja hänen hyväkseen.

Edunvalvojan tulee antaa nuorelle käyttöön sen verran rahaa harrastuksiin kuin päämiehen varallisuus antaa myötä. Suuremmista varallisuuksista edunvalvojan on päätettävä myös päämiehen hyväksi - edunvalvoja voi esimerkiksi sijoittaa päämiehensä rahoja päämiehen edun mukaisesti jos tällä on merkittävästi varallisuutta.

Päämies voi tarkistuttaa oman varallisuutensa ja sen hoitamista koskevat asiat aina kun hän haluaa. Edunvalvojalta voi varata ajan, johon hänelle voi tulla avustajaksi esimerkiksi lähiomainen tai vaikka ohjaaja. Käytännössä yleisen edunvalvojan tavoittaminen voi olla hankalaa, koska edunvalvojalla voi olla jopa useampia satoja päämiehiä.

Päämiehen taloudenhoitoa tarkastetaan holhousviranomaisen (maistraatin) toimesta vuosittain. Tarkastuksessa on lain mukaan tarkoitus kiinnittää huomiota päämiehen raha-asioiden hoitoon. Tässä ilmoituksessa on myös oltava nähtävillä ne varat, mitä edunvalvoja on antanut päämiehensä käyttöön vuoden aikana.

Käytännössä edunvalvottava saa käyttöönsä kuukausittain rahasumman, jonka hän voi käyttää omiin menoihinsa kuten harrastuksiin, ostoksiin tai muuhun henkilökohtaiseen.

Päämiehellä voi olla henkilökohtainen pankkikortti, jota hän voi käyttää kykyjensä mukaan ja tarvittaessa avustettuna. Eli päivittäisissä raha-asioiden hoitamisessa päämies voi saada tukea esimerkiksi perheenjäseneltä tai ohjaajalta.

Lähtökohtaisesti edunvalvottavalla, eli päämiehellä, on yleensä aina oikeus päättää ainakin jonkun verran omista raha-asioistaan ja valvoa niiden hoitamista, vaikka hänen omaa toimintakelpoisuuttaan olisi edunvalvojamääräyksellä rajoitettu.

Vajaavaltaiseksi julistetaan nykyään enää hyvin harvoin, jos koskaan. Tuomioistuin päättää yleisen edunvalvojan nimittämisestä sekä edunvalvojan tehtävistä päämiehensä talouden hoidossa aina yksilöllisesti. Myös maistraatti voi nimittää edunvalvojan, kun päämies asian ymmärtäen siihen suostuu.

Edunvalvojan toimintaan liittyvistä ongelmista voi olla yhteydessä maistraattiin. Viime kädessä tuomioistuin voi päättää edunvalvojan vaihtamisesta.

Jos lähipiiristä löytyy joku, joka suostuu lähtemään edunvalvojaksi, on usein hyvä toimia näin. Yleiset edunvalvojat eivät käytännössä juuri tunne päämiehiään. Siten he eivät aina onnistu kovin hyvin toimimaan yksilöllisen edun mukaisesti. Maistraatilta voi tiedustella mahdollisuutta esimerkiksi vuositilivelvollisuuden keventämiseen, jos läheinen lähtee edunvalvojaksi.

Katso Laki Holhoustoimesta
Katso Maistraatin Holhoustoimen sivut

Ystävällisin terveisin,
Verneri.net toimitus