Koulukuljetus erityishuoltolain nojalla etävamhemman luokse

Hei,

Perusopetuslain mukaista koulukuljetusta monet kunnat eivät valitettavasti järjestä kuin yhdestä osoitteesta, perustuen KHO:n asiasta vuonna 2006 antamaan ennakkopäätökseen, jota esimerkiksi lapsioikeuden asiantuntijat ovat kuitenkin mielestäni perustellusti kritisoineet. (Katso päätös: https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200600540),

Jos kuljetuksia ei opetustoimen puolelta järjesty, niitä voi myös pyrkiä saamaan toissijaisen erityislainsäädännön eli vammaislainsäädännön perusteella.

Vammaispalvelupuolelta näitä kuljetuksia haettaessa voi vedota ensinnäkin vammaispalvelulakiin (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380) ja –asetukseen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870759) (katso kuljetuspalveluita koskevien pykälien lisäksi 4 § lain soveltamisesta tilanteisiin, joissa riittäviä ja sopivia palveluita ei saa muun lain nojalla.)

Lisäksi tarvittaessa voi vedota vielä viimesijaiseen lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1977/19770519).

Käsitykseni mukaan joissain kunnissa onkin käytetty tällaisessa tilanteessa asiakkaalle laissa määrärahoista riippumattomana ns. subjektiivisena oikeutena myöntämisedellytysten täyttyessä turvattuja vammaispalvelukuljetuksia (tosin esimerkiksi eräässä kunnassa toimittiin niin, että vanhempia ohjeistettiin jättämään vammaispalvelukuljetuksia koskeneesta hakemuksesta pois kuljetuspalvelujen tarpeen perusteluista se, että niitä hyödynnettäisiin myös lapsen koulumatkoihin sen vanhemman luota, jonka osoite ei ole lapsen virallinen kotiosoite). Katson, ettei tällaista asian kiertämistä kuitenkaan pitäisi tarvita, sillä vammaispalvelulain perusteella voidaan ja myös tulisi myöntää kuljetukset silloin, kun ensisijaiselta kuljetusten järjestäjätaholta eli opetustoimelta ei tosiasiassa saa riittäviä ja sopivia kuljetuksia kouluun pääsemiseksi, ja muut laissa ja asetuksessa kuljetuspalveluille säädetyt myöntämisedellytykset täyttyvät.

Kehitysvammalain perusteella ei ole aivan samanlaista selkeää subjektiivista oikeutta saada tällaisia kuljetuksia, koska kyseessä ei ole kuljetukset erityishuollon toimintayksikköön, joiden osalta laissa ja sitä täydentävässä kehitysvamma-asetuksessa selkeästi säädetään järjestämis- tai korvaamisvelvoite silloin kun kuljetus sinne ja sieltä kotiin on tarpeen.

Kun lapsi on erityishuollon tarpeessa, eikä hän ilman erityishuoltona järjestyviä kuljetuksia tosiasiassa pääsisi kouluun, niin voi olla, että sitä kautta silti syntyisi myös velvoite järjestää tarvittavat kuljetukset erityishuoltona. Erityishuollon tarpeessa olevalla asiakkaalla on vakiintuneesti katsottu olevan subjektiivinen oikeus tarpeidensa mukaiseen erityishuoltoon, vaikka kunta sitten päättääkin, millä yksittäisillä palveluilla se asiakkaan tarpeisiin vastaa.

Keskeisenä arviointiperusteena kaikkia lasta koskevia asioita viranomaisessa ratkaistaessa tulee joka tapauksessa aina olla lapsen etu. Tästä lähtee jo Suomessa lain tasoisena voimassa oleva YK:n lapsen oikeuksien sopimus (katso sen 3 artikla: https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-kokonaisuudessaan/).

Myös niinikään meillä laintasoisena kesästä 2016 alkaen voimassa olleessa YK:n vammaissopimuksessa (http://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/vammaisten_oikeudet_2016_net.pdf) todetaan vammaisia lapsia koskevassa 7 artiklassa, että kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Sopimuksessa säädetään myös muun muassa oikeudesta henkilökohtaiseen liikkumiseen (20 artikla), kodin ja perheen kunnioittamisesta (22 artikla) sekä oikeudesta koulutukseen tarvittavin kohtuullisin mukautuksin (24 artikla). Lisäksi edellytetään esimerkiksi, että vammaisen lapsen oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti muiden lapsen kanssa.

Lapsen ja yleisemmin asiakkaan edun ensisijaisuudesta sosiaalihuollon palveluita kuten vammaispalveluita myönnettäessä löytyy hyviä pykäliä myös kaikkeen sosiaalihuoltoon yleislakeina sovellettavista sosiaalihuollon asiakaslaista (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812; ks. etenkin 4, 8 ja 10 §:t) sekä sosiaalihuoltolaista (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301; ks. esim. 4 ja 5 §:t). Vielä tulee mieleen, että asiasta voisi myös kysyä yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston näkemystä, eli lähinnä sitä, katsoisivatko he, että kyseessä voisi olla kohtuullisen mukautuksen epääminen tms. yhdenvertaisuuslaissa (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325) kielletty syrjintä, jos vamman vuoksi tarvittavia kuljetuksia toisesta kodista ei järjestetä. (https://www.syrjinta.fi/asiakaspalvelu)

Uudistettu lapsenhuoltolaki tulee Suomessa voimaan joulukuussa, ja kyseenomaisessa laissa huomioidaan sen jälkeen myös vuoroasuminen (katso https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_88+2018.aspx ja https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsenhuoltolakiin-uudistuksia-joulukuun-alusta-lukien.)

Palveluita ja etuuksia koskevaa lainsäädäntöä ei samassa yhteydessä ymmärtääkseni vielä muuteta paremmin vuoroasumista huomioivaksi - valitettavasti. (katso esimerkiksi https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006140224.html ja https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-AK-222894.pdf.

Esimerkiksi me järjestöt olemme kyllä tuoneet lainvalmistelijoiden ja lainsäätäjän tietoon tätä tarvetta mm. säätää velvollisuudesta järjestää vuoroasumistilanteissa tarvittavat koulukuljetukset kummankin vanhemman luota. Myös eduskunta edellytti lapsenhuoltolain muutokset hyväksyessään, että vuoroasumisen vaikutukset ja siitä johtuvat muutostarpeet etuus- ja palvelulainsäädäntöön selvitetään ja tarvittavat muutokset valmistellaan mahdollisimman pian.

Tilanne on siis näiden kuljetusten osalta varsin monimutkainen, ja muutoksia lainsäädäntöön voi olla vielä tulossa. Toki jo nyt on mahdollista hakea muutosta päätöksiin, jos ei saa koulukuljetuksia molemmista osoitteista, eikä kuljetuksia toisen vanhemman luota myönnettäisi myöskään vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella. Nähdäkseni muutoksenhaulla voi minkä tahansa näistä laeista alla olla jonkunlainen menestymisen mahdollisuus (huomioiden kansallisen lainsäädännön lisäksi myös esimerkiksi YK:n lapsen oikeussopimuksen ja vammaissopimuksen määräykset mm. lapsen edun ensisijaisuudesta).

ystävällisin terveisin,
Tanja Salisma, Lakimies, Kehitysvammaisten tukiliitto

------

Oliko Verneri.netin neuvontapalstasta sinulle hyötyä?

Vastaa lyhyeen kyselyymme tästä linkistä! Palautteesi on meille todella tärkeää!