Etityisnuoren kohtelu

Olen huomannut ,että nyt kun erityisnuoreni on töysi-ikäinen niin tietoja hänestä on vaikea saada viranomaisilta. Olemme kirjoittaneet valtakirjoja sinne ja tänne. Silti es. Terveysasemilla kysytään töykeästi ,että miksi nuori ei itse soita ja tilaa aikaa. Vammaispalvelussa sama juttu. Hyvin nihkeästi suhtaudutaan äitiin ,joka parhaiten nuoren tuntee. Ärsyttää ,kun pitää ta:lle sanoa ,että kun on kehitysvammainen nuori ,joka tarttee just asioiden hoitamisessa tukea. Kun eivät ehdi täpätä oikeaa sivustoa auki missä se valtakirja näkyy ja pitää muistuttaa ,että asioinnissa on kirjallinen sopimus,että äiti auttaa tarvittaessa.
Nuori kertoo myös miten työtoiminnassa usein huudetaan myös hänelle asioita ja kohdellaan jotenkin tyhmänä. Sama viserrys vammaispalvelun puolella. Puhutaan töykeästi ja käskytetään kuin ei olisi ihminen ollenkaan Ovatko muut huomanneet samaa,että keharit niputetaan samaan nippuun ja kohtelu siksi epäasiallista,jopa loukkaavaa. Kun kyseessä on lievä kehitysvamma,autisminpiirteillä ja luultavasti erityisherkkyyttä. Ymmärrykseltään hyvää tasoa.Nuori,joka tottunut,että asioista puhutaan rauhallisesti ja asiallisesti ja selitetään perustellen miksi niin huutaminen ja käskyttäminen aiheuttaa pahimmassa tapauksessa raivarin viimeistään kotona
Olisko niin ,että kun tekee pitkää tuota työtä niin jotenkin turtuu ja sokeutuu silleen ,ettei näe sitä ,että keharit ja muut erityiset ovat kaikki yksilöitä,ymmärrystaso vaihtelee kuin myös herkkyystaso. Heillä on myös tunteet ja pahoittavat mielensä epäasiallisesta kohtelusta. . Eikö kehitysvammaisillakin ole oikeus saada asiallista kohtelua ja silleen ihmisarvoa kunnioittavaa käytöstä?Muutenkin monia harmittaa vamma ja sen kanssa eläminen.
Mun neuvo on kyllä näille auttajille,ohjaajille ja sossuille,että siinä vaiheessa ,kun alkaa tökkimään niin kannattaa siirtyä muihin töihin tai vähintäänkin vaihtaa yksikköä.