Kehitysvamma diagnoosi aikuisena
Hei!
Kysyisin miten voin aikuisena päästä johonkin tutkimuksiin kehitysvamma tai laaja-alaiset oppimishäiriöt liittyen?
Minulla todettiin add. Lisäksi on kuulovamma, joka on keskivaikea. Mutta minulla on aina ollut tunne, että on muutakin.
Olen saanut vaan yhden ammattitutkinnon opiskeltua Luovilla. Nyt olen 35-vuotias ja yrittänyt tähän ikään mennessä opiskella vaikka mitä, mutta se ei ole onnistunut.
Ajokortti on, mutta sen saaminen oli tosi vaikeaa. Uusin kokeita paljon. Pystyn autoilemaan vaan satunnaisesti hyvin tuttuja reittejä.
Töissä olen ollut, mutta tosi isojen haasteiden kanssa, kun aina teen paljon väärin asioita. Työsuhteet on usein esim. henkilöstövuokrausfirman kautta, keittiöapulaisen tai siivoojan töitä (vaikka koulutus ei ole tähän) ja sekin on ollut tosi vaikeaa. Tämä töissä saatu negatiivinen palaute nuoresta iästä lähtien on vaikuttanut todella negatiivisesti itsetuntoon.
Raha-asioiden hoitaminen on aina ollut vaikeaa. Kuitenkin olen sinnitellyt, kerran asiat meni ihan ulosottoon asti, mutta sain jotenkin maksettua.
Lapsia minulla on kolme, olen eronnut. Lasten huoltajuus on pitänyt jakaa, ainoastaan yhden lapsista osoite on luonani. Lasten hoitoon liittyen on liittynyt myös ongelmia, muuten menee tosi hyvin mutta siivous ja vaatehuolto oli todella vaikea hahmottaa lasten kanssa. Kuitenkin nyt, kun olen suurimmaksi osaksi etä-äiti, menee hyvin. Tarkkaavuushäiriön myötä sain myös lukujärjestyksen kuinka siivota yms.
Olen tosi kirjallisesti lahjakas, enkä tule sen takia monesti vakavasti otetuksi kun kerron hahmotus- sekä muista vaikeuksista. Usein kuulen myös, että ei sulla voi olla kehitysvamma, näytät normaalilta.
Minua pelottaa kirjoittaa tätä, haluaisin oikeasti ymmärtää itseäni ja elämääni. Miksi raha-asioissa, ihmissuhteissa, arjen hallinnassa, töissä ja muussa on ollut paljon ongelmaa. Tuntuu, että kun teen jotain väärin, minut tulkitaan jotenkin pahantahtoiseksi tai laiskaksi.
Haluaisin sen diagnoosin, jos se on hyväksi minulle. Mutta pelkään, voiko se vaikuttaa negatiivisesti. En haluaisi esimerkiksi edunvalvojaa, mutta haluaisin ehkä muita tukitoimia arkeen. Entä voiko se vaikuttaa niin, että jos minut todetaan kehitysvammaiseksi että en vaikka saisi pitää tuon yhden lapsen osoitetta luonani? Haluaisin että se on luonani, toki tapaamisia voidaan muuttaa.
Mihin kannattaisi ottaa yhteyttä? Voinko soittaa vielä neuropsykiatrille jonka luona sain ADD-diagnoosin?
kiitos kysymyksestäsi.
Tutkimuksia (esim. psykologin, toimintaterapeutin jne.) kehitysvammaisuuteen tai muihin oppimisen ja ymmärtämisen haasteisiin liittyen voidaan tehdä joko terveydenhuollossa tai vammaispalveluissa (erityishuollossa).
Hyvinvointialueilla voi olla erilaisia käytäntöjä näihin liittyen, joten yleispätevää ohjeistusta ei valitettavasti voi antaa. Entisten erityishuoltopiirien tarjoamaa palvelu on voitu sijoittaa sote-uudistuksen jälkeen eri palveluihin esim. sosiaali- ja vammaispalveluihin, erikoissairaanhoidon tai terveydenhuollon palveluihin. Joillakin hyvinvointialueilla on myös tehty yhteistyösopimuksia näiden palveluiden järjestämisestä muiden hyvinvointialueiden tai esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HUSin kanssa.
Tutkimuspalveluja on edelleen kuitenkin saatavissa, kuten laki kehitysvammaisten erityishuollosta edellyttää, jokaisella alueella. Kannattaa ottaa selvää niistä oman hyvinvointialueen nettisivuilta tai olla yhteydessä vammaispalveluihin, mikäli tietoa ei muuten löydy. Myös oma terveyskeskuslääkäri voi myös ohjata tutkimuksiin lähetteellä.
On vaikea ottaa kantaa, onko neuropsykiatrille järkevää soittaa tilanteessasi. Ehkä on parempi ottaa ensin yhteys oman alueesi vammaispalveluihin, koska tarvitset mahdollisesti kevyttä tukea elämässäsi. Sinulla on lakisääteinen oikeus palvelutarpeen arviointin. Ehkä voisit saada kevyttä tukea arkeesi ilman diagnoosiakin?
Mitä diagnoosiin tulee, sen hyvä puoli on se, että se toimii monesti "takeena" palveluiden piiriin. Kehitysvammadiagnoosilla on kuitenkin myös tietynlainen leimaava luonne, ja jotkut ihmiset kokevat diagnoosin rasitteeksi. Tämä on aina henkilökohtainen kysymys.
Edunvalvontaa ei voida määrätä sinulle ilman suostumustasi ja ilman todellista näyttöä edunvalvonnan tarpeellisuudesta.
Kerroit viestissäsi, että pelkäät, ettet saa pitää yhden lapsen osoitetta. Mikään vanhemman diagnoosi ei sinänsä ole este huoltajuudelle. Jos vanhempi ei pärjää yksin lapsensa kanssa, lapselle ja perheelle ensisijaisesti tarjotaan tarpeen mukaisia lastensuojelun avohuollon tukitoimia, kuten tehostettua perhetyötä, perhekuntoutusta tai huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumuksella tehtävä avohuollon sijoitus.
Ole siis rohkeasti yhteydessä alueesi vammaispalvelujen työntekijään. On tärkeää, että sinä ja muu perhe saatte tukea arjen sujuvoittamiseksi.
ystävällisin terveisin,
Verneri.netin toimitus yhteistyössä
Oili Sauna-Aho, Vaativien vammaispalvelujen päällikkö, Varha
--------------------------------
Oliko Verneri.netin neuvonnasta sinulle hyötyä? Palautteesi on meille todella tärkeää!
Vastaa lyhyeen kyselyyn tästä linkistä!