Kansalaisaloite avotyötoiminan lopettamisesta nykymuodossaan
Jos Avotyötoiminnan lopettaminen nykymuodossaan -kansalaisaloite tulee voimaan, vaikuttaako se eläkkeeseen ja muihin tukiin, ja esim. mitä tulee tilalle, ja saako siitä palkkaa?
Loppuuko avotyötoiminta kokonaan? Toivottavasti, koska vammaisten henkilöiden kuuluu saada palkkaa ja mitä tilalle? Ja mitä niille, jotka eivät pärjää palkkatöissä? Muuttuuko myös vammaisten henkilöiden oikeudet, että on samat kuin normi ihmisillä?
Ongelma
Avotyötoiminnan pääasiallisena ongelmana on se, että sitä ei ole säädelty riittävästi. Osalle vammaisista henkilöistä työtoiminta tavallisella työpaikalla voi olla perusteltu ratkaisu, mutta kun toimintaa ei ole sosiaalihuollon lainsäädännössä säädelty ja rajattu riittävästi, tulee mahdolliseksi se, että osa työtoimintatilanteista täyttää todennäköisesti työsuhteen tunnusmerkit.
Mitä pitäisi tehdä, ja mitä tulee tilalle?
Jaana Paanetojan selvityksessä työtoiminnan uudistamistarpeista on hyvät askelmerkit siitä, miten asiassa kannattaisi edetä. Paanetojan selvityksen jälkeen Sanna Marinin hallituksen työkykyohjelmassa sen mukaisia toimenpiteitä päästiin myös kokeilemaan. Paanetojan ehdotukset löytyvät hänen selvitysraportistaan sivulta 73 alkaen.
Paanetojan yksi ehdotus oli toiminnan organisoiminen ns. "alihankintamallilla", jossa työntekijät saavat työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Käytännössä malli tarkoittaa tuettua keikkatyötä, ja sitä kokeiltiin työkykyhankkeissa muutamilla alueilla. Lupaava toimintamalli on esimerkiksi Kokkolan Työmyyrät-malli.
Avotyötoimintaa voidaan vähentää myös, jos kehitysvammaisille henkilöille etsitään työhönvalmentajan avulla oikeaa palkkatyötä. Näin on tapahtunutkin jo usealla hyvinvointialueella. On kuitenkin muistettava, että kehitysvammaisuuden kirjo on laaja, ja siten myös kehitysvammaisten ihmisten työkyvyn kirjo on laaja. Kaikkia heitä pitäisi tukea palkkatöihin, mutta osalle sopivin vaihtoehto voi löytyä työtoiminnan ja työsuhteisen työn väliltä, kun otetaan huomioon henkilön työkyky, jaksaminen, työn tuottavuus ja oma toive.
Työtoiminnan toteuttaminen tavallisella työpaikalla voi olla osalle sopivin vaihtoehto, kunhan toiminta on riittävästi säädelty ja rajattu. Toisille taas Työmyyrät-tyyppinen, tuettuun keikkatyöhön perustuva työskentelytapa voi sopia paremmin. Ja osa taas on varmasti työhönvalmentajan tuella halukas ja kykenevä työsuhteiseen työhön.
Loppuuko avotyötoiminta kokonaan?
Jos avotyötoiminta lakkautettaisiin kokonaan, moni vakiintunut, kehitysvammaiselle henkilölle edullinen tilanne voisi heikentyä, vaihtua esimerkiksi työtoiminnaksi toimintakeskuksessa. Avotyötilanteita pitäisikin arvioida määrävälein niin, että selviäisi, kenelle avotyötoiminta sopii pitkäaikaisena ratkaisuna, kenelle lyhytaikaisena harjoittelujaksona ja missä tilanteissa kysymys on selvästi työsuhteesta. Viimeisessä tapauksessa henkilölle pitäisi turvata vahva työhönvalmentajan tuki joko tilanteen muuttamiseksi työsuhteeksi tai uuden työsuhteisen työn etsimiseksi ja siihen kiinnittymiseksi.
Vaikutukset eläkkeeseen ja muihin tukiin
Kyseisessä kansalaisaloitteessa kannatettavia ovat vaatimukset avotyötoiminnan aseman selkiyttämisestä suhteessa työlainsäädäntöön sekä avotyötoiminnassa olevien oikeudellisen aseman parantamisesta. Jos nämä toteutuvat, ja sen myötä osa kehitysvammaisista ihmisistä saa työsuhteisen työn, eläkkeeseen ei tule vaikutuksia, jos tienaa alle 986,30 euroa kuukaudessa. Asumistukeen voi olla vaikutusta jo sitä pienemmilläkin palkkatuloilla.
Ystävällisin terveisin,
Simo Klem, työllisyysasiantuntija
Kehitysvammaliitto