Rahan lahjoittaminen
Minulla on neljä aikuista lasta, joista nuorimmainen on kehitysvammainen. Aion lahjoittaa rahaa (jaettavaa on noin 400 000 euroa) lapsilleni jo elinaikanani. Kehitysvammaisen lapsen diagnoosin vuoksi (PWS) on erittäin tärkeää, ettei hänellä ole suurta omaisuutta.
Mikä olisi paras tapa ottaa tämä huomioon, kun teen rahalahjoitukset? Voiko rahaa lahjoittaa muille lapsille mutta ei yhdelle? Jos ei, niin miten kannattaa toimia, jotta vahvasti tuetussa asuntolassa asuvan kehitysvammaisen lapseni saama rahasumma olisi mahdollisimman pieni? Olisiko parempi jakaa omaisuus vasta perintönä tai ennakkoperintönä?
Tässä huomioita kysymykseen. Tarkemman vastuksen saamiseen ja mahdollisten asiakirjojen tekemiseen kannattaa pyytää asiaan perehtyneen juristin apua.
Lahja ilman lahjaveroa
1. Kolmen vuoden aikasääntö: yksi lahjanantaja voi lahjoittaa yhdelle samalle lahjansaajalle vuoden 2026 alusta lukien 7500 euroa ilman lahjaveroa, kuitenkin siten, että kaikki ennen lahjanantopäivää annetut lahjat, jotka annettu 3 vuotta aikaisemmin ennen nyt annettavaa lahjaa, lasketaan yhteen, ja jos arvo on yli tuon 7500 euroa, niin veroa joutuu lahjaverotaulukon mukaisesti maksamaan kokonaissummasta.
Määrältään isommat lahjoitukset
2. Isommat rahalahjat: vanhemmat voivat suosia osaa lapsistaan, esim. kolmea, ja jättää neljännen ilman lahjaa. Eli kumpikin vanhempi antaa erikseen ko. kolmelle lapselleen erilliset rahalahjat, josta kukin saaja maksaa lahjaveron (lahja erikseen isältä ja lahja erikseen äidiltä kullekin lapselle, saadaan progressioetu kun on kaksi eri lahjanantajaa), määräyksin että kyseinen lahja ei ole saajansa ennakkoperintöä.
3. Tämän jälkeen lahjanantajan pitää elää kolme vuotta, jotta em. lapselle annettua lahjaa ei lisätä lahjoittajan kuolinpesän varoiksi ja saajansa perintöosan osasuoritukseksi (toinen kolmen vuoden sääntö, kaikki lahjat, jotka antaja on antanut kolme vuotta ennen kuolemaansa, lisätään pesän varoihin, riippumatta siitä oliko lahja ennakkoperintöä vai ei).
4. Se perillinen, joka ei ole saanut muiden perillisten saamaa vastaavaa rahalahjaa, voi vaatia sisaruksiltaan lakiosansa täydennystä, jos lahjanantajan kuolinpesässä ei ole varoja ko. rintaperillisen lakiosan (puolet perintöosasta) maksamiseen.
5. Lakiosan täydennyskanteen päämääräaika on vuosi tiedon saamisesta, kun perillinen (lapsi) saa tietää perittävän (vanhempi) kuolemasta ja lakiosaa loukkaavasta testamentista tai lahjasta, mutta viimeistään kymmenen vuotta perittävän kuolemasta. Ensin on kuitenkin tehtävä lakiosailmoitus kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista, todistettavasti, ja vasta tämän jälkeen voi nostaa täydennyskanteen, jos lakiosaa ei saada muuten.
6. Jos tällaista vaadetta ei esitetä sisaruksille määräajassa, heillä ei ole em. lakiosan täydennyksen maksuvelvollisuutta ko. sisarustaan kohtaan.
7. Jos sitten ko. sisarus tarvitsisi varoja myöhemmin käyttöönsä, asia jää käytännössä ko. rahalahjan saaneiden sisarusten "moraalin" varaan, missä määrin he haluavat ko. sisarustaan tukea.
Terveisin,
Liisa Murto
Juristi, OTM
Oliko Verneri.netin neuvonnasta sinulle hyötyä? Vastaa lyhyeen kyselyyn. Palautteesi on meille todella tärkeää!