Onko oikeus lääkitä?
Autistista nuortani lääkittiin käytöshäiriön vuoksi yli 10 vuotta Risperdal lääkityksellä. Lääkkeen ohjeessa lukee että sitä saa antaa kehitysvammaisille vain 6kk. Mikä oikeus siis sairaanhoitopiirin kehitysvammalääkärillä on lääkitä vuosia? Kontrolli oli kerran vuodessa.
Lääke tai sen vaihto 10mg Aripiprazoleen 20-vuotiaana todennäköisesti aiheutti akatisian. Nyt huomasin ilmaantuneen suun pakkoliikkeen. Voiko tähän hakea korvausta jostain ja miten menetellä? Oireiden takia ajattelen olisiko hyvä purkaa Aripiprazole lääkitys, mutta olen kuullut että purku voi aiheuttaa jopa oireiden pahenemisen. Hämmentää kun puhelimessa lääkäri ehdotti ensin annoksen nostoa, mutta sitten yllättäen pienentämistä 5 milligrammaan. Olisiko syytä käydä ennemmin neurologilla?
Hei,
Risperidonia voidaan käyttää myös pidempiä aikoja jos tilanne niin vaatii. Henkilön lääkitykseen on itsessään vaikeaa ottaa kantaa kun ei tiedä käytön aiheesta tarkemmin. Akatisia ja suun pakkoliikkeet ovat lääkityksiin sopivia sivuoireita.
Pärjäisikö nuori ilman lääkitystä ja mitkä käytösongelmia aiheuttavat? Löytyykö niihin syy, kuten aistipoikkeamat tai puberteetti vai ovatko ne ns. sisäsyntyisiä?
Yleensä ns. kehitysvammalääkäreillä on joku spesialiteetti. Onko sitä kyseisellä hoitavalla lääkärillä? Asiakkaan laillisen edustajan on mahdollista saada kaikki dokumentit lääkärin kirjauksista ja tietenkin aina on niiden kanssa mahdollisuus kysyä toista mielipidettä toiselta lääkäriltä. Mutta tilanne vaatii asiakkaan tutkimisen ja tarkat tiedot läheisiltä asiakkaan toiminnasta.
ystävällisin terveisin,
Seija Aaltonen
Lääketieteen tohtori,
Kehitysvammalääkäri