Palvelujen järjestämisvelvollisuus
Olemme pyörällä päästä ja haluaisimme tarkennusta "oikeuksiimme". Meillä on lievästi kehitysvammainen lapsi joka aloittaa syksyllä koulun pienryhmässä joka ei ole lähikoulussa vaan kauempana (on pidennetty opetusvelvollisuus ja siirretty erityisopetukseen). Pienellä paikkakunnalla on erään yhdistyksen ylläpitämä iltapäiväkerho, josta olemme kuulleet vain huonoa palautetta kun muutama tyttönen ns. hoitaa isoa laumaa lapsia jne. Toivoisimme kuitenkin ekaluokkalaisen voivan jatkaa iltapäivisin tutussa hoidossa päiväkodissa, missä on nuorempi sisaruskin. Tämä siksi että olisi jotakin tuttua ja turvallista kun muuten tulee isoja muutoksia (turvallisuus ja rutiinit voat tähän saakka olleet hänelle tärkeitä).
Onko meillä oikeus vaatia iltapäivähoitoa nykyiseen päiväkotiin? Entä voimmeko vaatia hoitoa koulujen loma-ajaksi? Yksin häntä ei voi jättää ja meillä ei ole ketään hoitokykyisiä läheisiä. Ja kouluun mennessä koululaisella lomia riittää ja vaikka vuorottelisimme omia lomiamme eivät ne riitä...Kunnittain tilanteet vaihtelevat, mutta mihin tällaisessa tilanteessa kunta on velvoitettu?
Hei,
Nämä asiat ovat nykyisin kovin kuntakohtaisia, kuten kirjoitat, mutta kehitysvammaisella lapsella on omat tarpeensa ja kunnalla tietty palvelujen järjestämisvelvollisuus, joten jotain apua teidän perheenne tulisi tilanteeseen saada.
Kannattaa laittaa toiveet hakemuksen muotoon paperille, jolloin on oikeus saada asiaan kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen päätös. Jos asiat jäävät suulliselle kysymys-vastaus -asteelle, ne yleensä viivästyvät. Kirjallisiin päätöksiin voi hakea muutosta lautakunnalta ja siinä voivat neuvoa mm. sosiaalityöntekijät tai sosiaaliasiamiehet.
Hakemukseen kannattaa laittaa perusteluksi asiat, mitkä ovat kysymyksessä, siis lapsen erityistarpeet. Asiat olisi avoimesti punnittava sosiaalitoimen viranhaltijoiden kanssa ja pohdittava, mikä olisi lapsen edun mukainen ratkaisu. Sitten voi miettiä, miten se voidaan käytännössä järjestää - mikä jää vanhempien vastuulle ja mihin voi kunta tulla mukaan.
Vanhemmat voivat vaatia lapselle palvelusuunnitelman laadintaa, jolloin tulee luonteva tilaisuus keskustella ja laittaa asiat suunnitelman muotoon paperille. Mukaan voisi pyytää esim. päiväkodin työntekijöitä, jotka jo tuntevat lapsen ja voivat kertoa oman käsityksensä lapsen tarpeista. Suunnitelma on kunnassa Sosiaalihuollon asiakaslain 7§:n mukaan laadittava, jos vanhemmat sitä pyytävät. Lapsen palvelujen tarve kehitysvammaisuuden perusteella on siihen riittävä syy. Palvelusuunnitelma ei toimi palvelun hakemuksena, se on tehtävä erikseen.
Kynnys ry:n julkaisemassa Vammaispalvelujen soveltamisoppaassa todetaan, ettei kunnalla ole erityistä velvollisuutta järjestää päivähoitoa oppivelvollisuusiän saavuttaneelle lapselle, mutta sitä voidaan kuitenkin tarvittaessa järjestää, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat.
Kehitysvammaisille lapsille on ip-hoitoa usein annettu päiväkodeissa siihen asti, kunnes se ei enää ole kehitysvammaisen lapsen eikä muidenkaan lasten edun mukaista, eli kun ikäero tulee liian suureksi. Ikäraja voi olla esimerkiksi 10-11 vuotta. Sen jälkeen iltapäivähoitoa voidaan antaa jossain kehitysvammaisille tarkoitetussa yksikössä. Myös erityishuoltolain nojalla voidaan lapselle järjestää päivähoitoa esim. koulujen lomaviikkojen ajaksi, jos vanhemmat eivät pysty järjestämään hoitoa muuten.
Jos asiat eivät ala selvitä, kannattaa kysyä oman paikkakunnan sosiaaliasiamieheltä neuvoja. Asian selvittämisvelvollisuus, vaihtoehtojen esittely tai (myönteisen/kielteisen) päätöksen antaminen kirjallisena sosiaalitoimella on aina, kun hakemus laitetaan vireille. Toivottavasti asiat etenevät lapsen edun mukaisesti.
Terveisin,
Satu Syrjälä
Keski-Savon sosiaaliasiamies