Monta tapaa asua

Aikuistuessa on mietittävä muuttamista pois lapsuudenkodista. Onko tuleva koti vuokra-asunto, omistusasunto vai haluaako asua muiden kanssa ryhmäkodissa? Myös kotipaikkakunta on valittava.

Samalla kun pohtii erilaisia vaihtoehtoja, pitää miettiä, mitä palveluja tarvitsee, että pärjää. Tarvitseeko apua esimerkiksi laskujen maksamisessa tai pukeutumisessa ja syömisessä?

Oma sosiaalityöntekijä auttaa asumiseen liittyvissä asioissa. Sosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä, kun asumispalvelut ovat ajankohtainen asia.

Hyvä asuminen ja asumiseen liittyvät palvelut ovat osa hyvinvointia. Asunnon on hyvä sijaita lähellä palveluja.

Vammainen ihminen voi tarvita tukea ja eri palveluja, jotta hänen asumisensa järjestyy. Näitä tukia ja palveluja sanotaan asumispalveluiksi.

Palveluasuminen

Ikkuna, josta näkyy kaunis maalaismaisema.Ihminen, joka tarvitsee vamman tai sairauden johdosta runsaasti toisen henkilön apua vuorokauden eri aikoina, on oikeutettu toimivaan asuntoon ja asumisen palveluihin. Kunta tekee hänelle palveluasumispäätökset. Palvelut ovat maksuttomia.

Palveluasumiseen kuuluu asunto ja sellainen apu asukkaalle, että hän pystyy asumaan asunnossaan. Asukas voi tarvita apua vaikka pukeutumisessa, siivouksessa tai liikkumisessa.

Palveluasuminen voidaan järjestää palvelutalossa tai yksittäisessä asunnossa. Palveluasuminen voidaan järjestää niin, ettei asukkaan tarvitse muuttaa minnekään. Asunto voidaan varustaa niin, että hän pystyy toimimaan siellä. Oleellista on, että asukkaalla on asunto, joka sopii hänelle.

Asuminen yksin

Myös ihmiset, jotka tarvitsevat paljon tukea, voivat asua yksin, kun tukipalvelut ovat kunnossa. Tukea asumiseen voi saada esimerkiksi henkilökohtaiselta avustajalta tai läheisestä ryhmäkodista.

Asuminen ryhmässä

Vammaisuus ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa. Sairaala tai  kuntoutuslaitos ei voi olla kenenkään koti.

Jotkut haluavat asua ryhmässä toisten vammaisten kanssa. Heistä on mukavaa, kun on muita ihmisiä lähellä.

Kun kunnassa rakennetaan tai korjataan asuntoja vammaisille ihmisille, on suunnitteluun otettava mukaan ne ihmiset, jotka asuntoihin muuttavat. Jos se ei ole mahdollista, on keskusteltava heidän edustajiensa kanssa.

Hyvä asunto on viihtyisä ja asukkaalla on oma yksityisyys. Tätä lisää esimerkiksi hyvä äänieristys ja se, että jokaisella on oma kylpyhuone ja paikka, jossa valmistaa ruokaa.

Ihmisellä on myös oikeus olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, siksi vammaisten ihmisten asunnot pitää rakentaa sinne, missä muutkin ihmiset asuvat.

Kysymyksiä pohdittavaksi

  • Millaisessa asunnossa asut?
  • Onko asuntosi sinulle koti?
  • Onko sinulla oma huone?
  • Saatko oven lukkoon?
  • Onko sinulla oma keittiö ja wc?
  • Onko sinulla kavereita, jotka käyttävät pyörätuolia?
  • Pääseekö sinun kotisi vessaan pyörätuolilla?
  • Oletko tyytyväinen asumiseesi

Map – Minun asumisen polkuni

Map – Minun asumisen polkuni

Savon Vammaisasuntosäätiö Savas on tehnyt materiaalia, joka auttaa sinua suunnittelemaan omaa asumistasi.

Materiaaliin kuuluu yhdeksän vihkoa. Saat vihkot auki, kun viet nuolen vihkon nimen päälle ja klikkaat hiirtä.

Niiden aiheita ovat:

Vihko 1: Map – Minun asumisen polkuni -toimintamalli (pdf)

Vihko 2: Map – selkokuvat (pdf)

Vihko 3: Oman elämän suunnittelu (pdf)

Vihko 4: Asuntotoiveet (pdf)

Vihko 5: Palvelusuunnitelman tekeminen (pdf)

Vihko 6: Palvelusuunnitelman tekemisen arviointi (pdf)

Vihko 7: Asumisen riskit (pdf)

Vihko 8: Muistilista muuttajalle (pdf)

Vihko 9: Opas Savolanniemen asukkaille (pdf)