Tukea vanhemmuuteen

Äiti suukottaa vauvaansa.Monet asiat vaikuttavat siihen, onko ihminen hyvä äiti tai isä. Pelkkä älykkyys ei tee kenestäkään hyvää vanhempaa. Myös kehitysvammainen äiti tai isä voi olla hyvä vanhempi.

Hyvä vanhempi pystyy huolehtimaan lapsestaan. Lapsi tarvitsee paljon rakkautta, turvaa ja huolenpitoa, jotta hän kehittyy ja voi hyvin.

Kaikki vanhemmat tarvitsevat joskus tukea lapsen hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Perhe voi saada monenlaista tukea

Lapsesta huolehtimiseen voi pyytää apua esimerkiksi

  • läheisiltä ihmisiltä
  • neuvolasta
  • päiväkodin ja koulun työntekijöiltä
  • sosiaalityöntekijältä
  • perhetyöntekijältä
  • järjestöistä.

Perhe voi saada monenlaista apua. Läheiset ihmiset voivat auttaa lasta esimerkiksi läksyjen tekemisessä. Sosiaalityöntekijä voi järjestää perheelle tueksi esimerkiksi perhetyöntekijän. Perhetyöntekijä voi tulla perheen kotiin opastamaan vanhempia lapsen hoidossa.

Vanhemmat eivät aina osaa pyytää apua

vanhemmuus_ongelmatJoskus vanhemmat eivät itse huomaa, että lapsella ei ole kaikki hyvin. Silloin he eivät osaa pyytää apua.

Joskus vanhemmat eivät uskalla pyytää apua, koska he pelkäävät, että lapsi otetaan heiltä pois.

Esimerkiksi neuvolan tai päiväkodin työntekijät voivat huomata lapsen ongelmat. Myös läheiset ihmiset voivat huomata, että lapsi ja vanhemmat tarvitsevat apua.

Yleensä työntekijät tai läheiset kertovat vanhemmille, että perhe tarvitsee heidän mielestään apua. He voivat ilmoittaa myös lastensuojelun sosiaalityöntekijäille, että lapsella ei ole kaikki hyvin.

Lastensuojelun työntekijä auttaa perhettä

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävä on auttaa perhettä.

Sosiaalityöntekijä voi järjestää perheen avuksi esimerkiksi perhetyöntekijän, tukihenkilön tai tukiperheen. Hän voi järjestää perheelle myös rahallista apua.

Sijaishuolto on viimeinen keino auttaa

vanhemmuus_sijaishuoltoJoskus vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta, vaikka he saavat siihen apua. Silloin lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi päättää, että lapsi otetaan huostaan.

Huostaanotto tarkoittaa sitä, että vanhemmat eivät saa enää päättää kaikista lapsen asioista. Lapsi myös sijoitetaan kodin ulkopuolelle sijaishuoltoon eli hän muuttaa pois kotoa vanhempiensa luota.

Lapsi voi muuttaa esimerkiksi perhetukikotiin tai toisen perheen kotiin eli sijaiskotiin. Vanhemmat saavat kuitenkin yhä tavata lastaan.

Huostaanotto on vasta viimeinen keino auttaa lasta. Ensin sosiaalityöntekijä yrittää auttaa koko perhettä muilla keinoilla.

Kehitysvamma ei riitä syyksi lapsen huostaanottoon

Lasta ei voi ottaa huostaan vain siksi, että äidillä tai isällä on kehitysvamma. Myös kehitysvammainen äiti tai isä voi olla hyvä vanhempi.

Kaikki voivat opetella ja oppia vanhemmuuden taitoja. Tärkeintä on, että vanhempi osaa ja uskaltaa pyytää apua.

Oppaita vanhemmuuteen

Kehitysvammaisten Tukiliitto on tehnyt selkokielisiä oppaita vanhemmille, joilla on lievä kehitysvamma tai laaja-alaisia oppimisvaikeuksia.

Kun perhe tarvitsee tukea -oppaassa kerrotaan, mistä vanhemmat voivat saada tukea. Lataa opas tästä linkistä:

Kun perhe tarvitsee tukea -opas (pdf-tiedosto)

Lapsen sijaishuolto -oppaassa kerrotaan, mitä lapsen huostaanotto ja sijaishuolto tarkoittavat. Lataa opas tästä linkistä:

Lapsen sijaishuolto -opas (pdf-tiedosto)

Teksti: Jenni Sipilä
Kuvat: iStock

Teksti perustuu Kehitysvammaisten Tukiliiton oppaisiin:
Kun perhe tarvitsee tukea, Lapsen sijaishuolto. Oppaat ovat kirjoittaneet Pia Henttonen ja Tuula Puranen.