Positiivinen riskiarviointi

Mitä positiivinen riskiarviointi on?

Kaikki ihmiset haluavat tehdä elämässään asioita, joihin sisältyy jonkinlaisia riskejä. Nämä asiat voivat usein olla juuri niitä asioita, jotka tekevät ihmiset kaikkein onnellisimmiksi. Myös apua ja tukea elämässään tarvitsevalla henkilöllä on oikeus kokeilla uusia asioita ja oppia uutta sekä ottaa hallittuja riskejä niin halutessaan. Olennaista on saada apua omaan elämään liittyviin pohdintoihin, valintojen ja päätösten tekemiseen sekä asioiden konkreettiseen toteutukseen.

Käytännössä on mahdotonta elää täysin riskitöntä elämää. Johonkin tavoittelemisen arvoiseen asiaan voi liittyä myös mahdollisuus negatiivisesta lopputuloksesta. Vaikka jonkun asian tekemiseen liittyisi joitakin riskejä, ei asiaa kannata heti hylätä, mikäli asia on henkilölle itselleen tärkeä. On hyvä muistaa, että asiat voivat aina mennä oletettua huonommin, mutta myös oletettua paremmin.

Vaaka

Positiivisen riskiarvioinnin tavoitteena on, että henkilö voi elää elämäänsä ja tehdä haluamiaan asioita mahdollisimman turvallisesti sekä saada toteutukseen tarvitsemaansa apua ja tukea. Tavoitteena on antaa henkilölle mahdollisimman paljon mahdollisuuksia tehdä omia valintoja ja päätöksiä, tulla itsenäisemmäksi ja elää mahdollisimman itsensä näköistä elämää. Pohjimmiltaan kyse on mahdollisuuksien maksimoinnista siten, että itsemääräämisen ja turvallisuuden näkökulmat ovat tasapainossa.

Ei riskien huomiotta jättämistä, vaan ratkaisukeskeistä keskustelua

Riskiarvioinnin tavoitteena ei ole jättää huomiotta asiaan liittyviä riskejä. Keskusteluissa käydään läpi sekä henkilön itsensä että muiden hänen elämässään olevien ihmisten huolia asiaan liittyen. Tarkoituksena on yhdessä pohtia, millaisia riskejä asian tekemiseen mahdollisesti liittyy ja suunnitella ennalta, mitä niiden hallitsemiseksi voitaisiin yhdessä tehdä.

Ideana on löytää henkilön ympärille se tukijoukko, joka auttaa henkilöä itseään pohtimaan ja punnitsemaan riskejä ja erilaisia vaihtoehtoja sekä tarvittaessa auttaa konkreettisesti asian toteutuksessa. Yhteisen keskustelun ja positiivisen riskiarvioinnin myötä syntyy

  • käsitys siitä, mitä riskejä asian toteuttamiseen liittyy
  • käsitys siitä, milloin ja miksi riskit mahdollisesti voisivat toteutua
  • ymmärrys asian toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen mahdollisista seuraamuksista
  • pohditut strategiat riskien vähentämiseksi tai hallitsemiseksi
  • toimintasuunnitelma, jossa on huomioitu sekä onnellisuuden että turvallisuuden näkökulmat
  • sopimus siitä, milloin asiaan palataan uudelleen tilannekatsauksen merkeissä.

Riskiarvioinnin perusperiaatteita

Positiivista riskiarviointia tehtäessä on hyvä pitää mielessä muutamia perusperiaatteita:

  • Lähdetään oletuksesta, että asia on mahdollista toteuttaa, kunhan keinot pohditaan huolella.
  • Keskustelussa pysytään realistisina mutta positiivisina.
  • Työskentely on ratkaisukeskeistä. Keskitytään pohtimaan ratkaisuja, ei ongelmia.
  • Työskentely rakentuu maalaisjärjelle. Asiat pidetään yksinkertaisina.
  • Mikäli asiaa ei ole mahdollista toteuttaa juuri nyt, mietitään, mitä voidaan tehdä tässä ja nyt, jotta asia mahdollistuisi lähitulevaisuudessa.

Millaisiin tilanteisiin positiivista riskiarviointia?

Arjen tilanteissa ei aina tarvita erikseen toteutettua perinpohjaista riskiarviointia. Systemaattisesti toteutettu positiivinen riskiarviointi soveltuu erityisen hyvin esimerkiksi

  • suuriin elämänmuutoksiin liittyvien huolten käsittelyyn ja muutokseen valmistautumiseen
  • uusien asioiden kokeilemiseen liittyvistä huolista keskustelemiseen
  • tilanteisiin, joissa joku on huolissaan henkilön turvallisuudesta ja terveydestä
  • tilanteisiin, joissa henkilön verkostossa on erilaisia näkemyksiä jonkun asian toteutuksen turvallisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä.
Lisätietoa 
  • A Guide to Person Centred Planning (2007). MacIntyre Training. United Kingdom.
  • Alaszewski, A.M. & Alaszewski, H.P. (2002). Towards the creative management of risk: Perceptions, practices and policies. British Journal of Learning Disabilities, 30 (2).
  • A Positive Approach to Risk & Personalisation: A Framework -pdf (2010). Developed by ADASS West Midlands, Joint Improvement Partnership and NHS West Midlands. United Kingdom.
  • A Vision for Adult Social Care: Capable Communities and Active Citizens (2010). Department of Health. United Kingdom.
  • Balancing Safety & Happiness. A Risk Assessment -pdf (2004). Marshfield.
  • Bates, P. & Silberman, W. (2007). Modelling Risk Management in Inclusive Settings. National Development Team. United Kingdom.
  • Independence, choice and risk: a guide to best practice in supported decision making (2007). Department of Health. United Kingdom.
  • Kinsella, P. (2000). Person Centred Risk Assessment. Paradigm.
  • Mansell, J. (2010). Raising our sights: services for adults with profound intellectual and multiple disabilities. Tizard Centre, University of Kent.
  • Morgan, S. (2004). Positive Risk-taking: an idea whose time has come. Health Care Risk Report (Vol 10, Issue 10). 
  • Morgan, S. (2007). Working With Risk. Practitioner's Manual. Pavilion Publishing.
  • Neill, M. & Allen, J. & Woodhead, N. & Reid, S. & Irwin, L. & Sanderson, H. (2008). A Positive Approach to Risk Requires Person Centred Thinking -pdf.
  • Positive Risk Taking Policy. ’Easy Read’ Version (2006). Cumbria County Council. National Health Service. United Kingdom.
  • Rose, C. (2005). ’I don’t want to sue anyone... I just want to get a life.’ Inclusive risk assessment. Guidance for colleges and other post-16 education providers on implementing the Disability Discrimination Act -pdf. Learning and Skills Development Agency. United Kingdom.
  • Sellars, C. (2002). Risk Assessment in People with Learning Disabilities. Blackwell Publishing.
  • Woodward, P., Hardy, S. & Joyce, T. (2007). Keeping it Together. A guide for support staff working with people whose behaviour is challenging. Pavilion Publishing (Brighton) Ltd.