EHOon kirjattavia asioita (terveydenhuolto ja EHO)
Olen päivittämässä EHOa ja mietin mitä ja miten sinne on kirjattava erityishuoltolain palveluna terveydenhoito, mitä se käytännössä tarkoittaa?
Tulisiko ehoon eritellä jotain palveluja esim. näöntarkistukset ja mahdollisesti tarvittavat lasit, kuuloseurannat ja hammashuollot? Näissä on yleensä enemmän ongelmia esim. downeilla ja niistä kertyy isoja laskuja. Onko mahdollista saada niitä maksuttomana mikäli ne olisi ehoon kirjattu, vai tuleeko niitä kirjata sinne?
Miten EHOon tulisi kirjata terveydenhuollon asiat, jotta ne olisi riittävällä tarkkuudella? Down-poikamme on nyt 6-vuotias ja mitään terveydenhoidon suunnitelmaa ei ole tehty: esim. näköä ei ole kertaakaan katottu, ei edes neuvolassa kun hoitajan taito ei riittänyt.
Hammashuollossa on tehty virheitä normilasten hampaiden hoidossakin. Miten siis varmistaa erityislapsen hampaiden hoito oikein kun ongelmia hampaiden mahtumisessa 100% varmuudella tulee? Kuulo on seurannassa, mutta kuuluuko meidän maksaa poliklinikkamaksut aina näiltä käynneiltä sekä näön tai hampaiden hoidosta johtuvat poliklinikkamaksut, vai kuuluisiko ne olla ilmaista terveydenhuoltoa mikäli omassa tk:sssa ei ole pätevyyttä hoitaa niitä? Esim. oikomishoidot vaatii tiheää seurantaa ja käyntejä polilla. Olen kuullut myös että osa saa silmälasit maksutta ja toiset joutuu maksamaan ne itse, onko tähän mitään "sääntöjä" kuinka asian tulisi mennä?
Hei,
Kehitysvammalain mukaan jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle tuleee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma eli ns. EHO (34 §).
Erityishuoltoa ovat kaikki ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilö saa kehitysvammalain nojalla. Erityishuoltona saadut palvelut ja niihin liittyvät kuljetukset ovat henkilölle pääsääntöisesti maksuttomia. Yleiset terveydenhuollon palvelut eivät kuitenkaan kuulu erityishuoltona järjestettäviin palveluihin. Myös kehitysvammaiset ihmiset käyttävät yleisiä terveydenhuollon palveluita ja kehitysvammaisia ihmisiä koskevat samat terveydenhuoltomaksut kuin muitakin ihmisiä.
Perusterveydenhuollossa saattaa ilmetä ennakkoluuloja kehitysvammaisia asiakkaita kohtaan. Ennakkoluulot saattavat johtua tiedon puutteesta tai kokemattomuudesta. Keskustelu terveydenhuollon henkilökunnan kanssa sekä kehitysvammaisen lapsen tarpeiden kartoittaminen ennen hoidon aloittamista voisi olla hyvä keino hoitosuunnitelman edistämiseksi.
Voit lukea lisää erityishuolto-ohjelmasta sekä
perusterveydenhuollosta Verneri.netin sivuilta.
Terveisin,
Verneri.netin toimitus