Lievä kehitysvammaisuus

Ei ole mitään pelättävää kehitysvamma diagnoosissa. Jos lapsi saa sellaisen jostain syystä ja tarvitsee apua hän myöskin saa sitä. Nuorena aikuisena saa tukea asumisessa voi saada henkilökohtaisen avustajankin jos tarvitsee.
Jos pärjää omillaan ei apuja tarvitse hakea eikä käyttää.
Minusta kv. disgnoosista on etua kun tulee ongelmia. Voi olla että ilman sitä saa syrjäytyä ihan rauhassa ja joutua vaikka isoihin ongelmiin kun ei oikein pärjää.
Jos aikuisena sitten pärjää itse työssä ja asumisessa eikä tarvitse mitään apuja ei silloinkaan ei ole haittaa diagnoosista.

Älä pelkää diagnoosia. Vaikka se voi olla hirveä asia, mutta helpottaahan se, että asioille löytyy nimi, joita on ihmetellyt pitkään. Lapsi on edelleen se sama rakas lapsi, oli diagnoosia tai ei. Kannattaa ottaa se apu vastaan, mitä saatte. Ne auttaa nuorta miestä jatkossa eteenpäin.

Tyttöni sai äskettäin heikkolahjaisen diagnoosin. Kielsi alussa koko diagnoosin sanomalla ei tarvitse apua, ongelmaa ei ole. Kaikki oli ennen dg:ta laitettu lapsen laiskuuden ja ilkeyden piikkiin, kun hän onnistui laittamaan elämänsä plörinäksi päihteiden käytöllä, bilettämisellä ja karkaamisella. Koulussakin on nyt toinen ääni kellossa ja tyttöä autetaan tarvittaessa, erityisesti vaikeimmissa asioissa. Tyttöni aikoo tutustua Luovi-kouluun. On harkinnut valmentavaa, jos ei pääse opiskelemaan sitä mieleistä alaa Luovilla. Haluaapi opiskella kodinhuoltajaksi tai kokiksi :)

Olen itse lievästi kehitysvammainen nainen. Sain diagnoosin 3 vuotiaana. Mulla on myös karsastusta. Pihtilokkaisuutta. Vammat eivät estä minua asumasta itsenäisesti. Elän kuten toisetkin. Käyn töissä vanhojen ihmisten palvelutalossa. En halunnut palvelukotiin asumaan koska siellä säännöt ovat tiukemmat kuin vuokrakodissa. Kello 22 jälkeen ei saa enään soittaa musaa kovallaan eikä katella kovallaan tv:tä. Näistä pitää kiinni niin kyllä pärjää omin avuin ihan hyvin. Pukeutuminen, siivoaminen, kirjallinen ilmaisu on parempaa kuin suullinen ilmaisu. Peruskoulun kävin mukautettuna, Amiksen kävin mukautettuna. En pärjännyt normaali peruskoulussa. Eipä tuo mua haittaa. Enkä mä siitä ole moksiskaan. Vaikka en ymmärrä kaikkia asioita. Ymmärrän kun kerralla sen asian sanoo muuten hermostun tiuskaisen. Saatan saman asian toistamisesta sanoa pahastikkin. Saman asian motkottamista jatkuu lähden tilasta pihalle. Motkottaja tulee perässä. Tiuskaisen siitä vieläkin äkäisemmin saatan jopa kirota motkotajan pataluhaksi. Eli joitakin asprtteja asioita sentään ymmärrän ja sutun ymmärtämään tuiki joaka päiväiset asiat. Eikä minulle niistä tarvii ohjata osaan ne itekkin hakee ja ostaa. Kysyn vain että mitä paljon se on kuinka kallis? Onkohan se mulle turhake? Kyllä se hyvin nopeasti saan selville. Kun ja jos siitä jankataan oletaan selitellä. Sanon vain että: " ÄÄSH!" An taa olla se siitä sitten.

Elegia, et selvästikään ole kehitysvammainen, edes lievästikään, koska kirjoitat hyvää suomea ollaksesi kehitysvammainen. Ehkäpä kyseessä voi olla MBD-oireyhtymä, johon liittyi ylivilkkautta, tarkkaavaisuutta, oppimis- ja hahmottamisvaikeuksia sekä motorisen, puheen ja kielen sekä sosiaalisen toimintakyvyn häiriöitä. Ennen aikoihin ei tosin tunnettu erilaisia oppimistapoja, eikä lukihäiriöitä tai matemaattisia oppimisvaikeuksia, ajateltiin vain, että kyseessä on kehitysvammainen, vaikka ongelmia tuottaisikin vain matematiikka. Jotkut MBD-lapset olivat lievästi kehitysvammaisia ja jotkut taas "normaaleja". Tosin nykyään MBD on ADHD ja sitten tuli tilalle tuli myös F83 eli monimuotoinen kehityshäiriö.

Itse olen MBD-lapsia, minut diagnosoitiin koulujen alkaessa ja minulla oli juuri nuo mainitsemani oireet, jotka liittyi MBD:hen. Mutta niinpä minusta sitten tulikin toimeentuleva töissä käyvä ja naimisissa oleva nainen. Tosin nykyään diagnoosini on ADD, ainoa ongelma on minulla nuo keskittymisvaikeudet ja sen lisäksi on lukihäiriö.

Aloittajalle voisin sanoa, ettei kehitysvammadiagnoosissa ole mitään pelättävää! Diagnoosi tukee ja auttaa parhaiten nuorta miestä eteenpäin elämässä, ilman diagnoosia hän saisi rauhassa syrjäytyä. Eihän kaikki kehitysvammaiset ole samanlaisia, jos niin epäilet, sillä jokainen kehitysvammainen on yksilö.

Kehitysvammadiagnoosista huolimatta lapsi on sama lapsi kuin eilenkin, mutta asiat pitää vaan opettaa kädestä pitäen ja tukea on oltava selviytyäkseen elämästä. Heistä ei tule ylioppilaita, mutta nykypäivän kehitysvammaisille ammatti on mahdollinen asia, ja ammattiin voi opiskella ammatillisessa erityisoppilaitoksessa, jossa on varmasti hyvät ja osaavat opettajat sekä avustajat. Opiskelin itsekin uuden ammatin (koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto) pari vuotta sitten ammattiopisto Luovissa, jossa oli oikeasti ammattitaitoinen henkilökunta, siellä oikeasti saa olla oma itsensä, eikä ketään kiusata. Tällä hetkellä teen töitä lasten aamu- ja iltapäiväkerhossa.

toivin sinulle karsivallisyyta

JOS LAPSI ON VAMMAINEN PITÄÄ HUOMIOTA
TÄLLÄ SUOMESSÄ LAPSI SAA HOITO AJATELETKO
MUU MAAT SAIRAS LAPSET EIVAT SAANEET
LÄÄKETÄ TAI HYVÄÄ HOITO
TOIVON KÄRSIVALLISUUTA
MULLAKIN ON VAMMAINEN LAPSI

Laitan tämän tännekin:
Meillä on kohta 13-vuotias poika, jolle yritetään hakea kehitysvammadiagnoosia. Hän ei pärjää koulussa edes erityisluokalla pienryhmässä, vaan tarvitsisi vammaisopetusta. Ei osaa kunnolla lukea edes mekaanisesti, luetun ymmärtämisestä puhumattakaan. Kirjoittaa paremmin kuin lukee, mutta kuten ekaluokkalainen. Leikkii 1.-2.-luokkalaisten kanssa, heidän kanssaan samantasoiset jutut, legot, pikkuautot, rymyää metsissä miekkailemassa jne. Myös sosiaaliset taidot kuten paljon pienemmillä lapsilla. Tällä hetkellä opiskelee yhden vuoden oikein erityis-erityisluokassa, jossa kolme opettajaa ja avustajaa 8 lasta kohti, joista eivät kaikki edes ole samaan aikaan paikalla.
Pelkään, että kehitysvammadiagnoosi hylätään. Hän on kekseliäs ja luova ja hoksaa kyllä asioita, esim. hyvä matikassa, erinomainen muisti, joten eniten jännittää se, että voiko korkeamman kuin max. 70 äo:n perusteella hylätä diagnoosin... Siinä tapauksessa koko koulunkäynti menee täysin päin helvettiä, ei missään tapauksessa tule pärjäämään erityisluokassa ilman apua. Koko yläasteella yksi avustaja kolmea erityisluokkaa kohti = 30 oppilasta. Yläkoulussa pitää osata itsenäisesti huolehtia tavaroista, oppikirjoista, luokkien vaihdosta, ei ole eriytettyä opetusta (vaan jopa normaaliluokkiin integroitua!!) esim. köksä, kässä jne.

En todellakaan halua lastani normaaliluokalle! Edes normaalikouluun. Tuollaisena kehityksessä jäljessä olevana tyyppinä aivan satavarmasti tulee kiusatuksi!!! (on tullut jo ala-astella, ärsyttää ettei aiemmin kukaan ole maininnut kehitysvammadiganoosin mahdollisuudesta, vaikka ero ikätovereihin on vuosi vuodelta kasvanut :( eriytettyä opetusta olen toivonut moniin aineisiin jo 3. luokalta lähtien, mutta EI, pärjää kyllä. Pärjänny joo joten kuten, mutta ihan järjettömiä raivareita läksyjen kanssa kun AIVAN LIIAN VAIKEAA hänelle. JOKA EI EES OSAA LUKEE!! GRRR! ) Järjetöntä väittää, että normaaliluokka olis parempi esim. mun vammaiselle lapselle, ettei eroa muista ja joudu silmätikuksi. Mieluummin kehitysvammaisten kouluun, jossa muitakin samanlaisia, enemmän tai vähemmän vammaisia. Löytää varmasti paremmin ystäviä ja samanhenkisiä lapsia ja harrastuksiakin heidän kanssaan jnejne....

mikä on lievä kehitysvamma

Ja lievästi älyllisesti kehitysvammainen voi oppia myös huolehtii omat rahat jos jommalla kummalla on halua opettaa maksamaan laskut ja mitkä asiat ovat tärkeitä saada maksettua ilman että tulee ulos otto laskuja eli vuokra,vesi,sähkö törkeät, lääkkeet,ja lääkäri laskut ja mielummin siirtää kännykkä laskun jos on että joko ruokaan olisi 8 päivää ennen 30€ ennen seuraavaa eläkettä sitten soittaa kännykkä liittymän asiakaspalveluun.. Minun kaveri joka ei ole lievästi älyllisesti kehitysvammainen joka psykoosin takia jäänyt eläkkeelle 20v pyysi sanoa terveillä vammaisosiaali työntekijälle ja asuntola ohjaajille jotka aina ehdottaa edunvalvojaa eläisi itse 600€ eläkkeellä ja maksatte vuokraa 200€ Itse loput asumistukea.joka menee vuokranantajan tilille. Ja jos sanotte niin selkeästi ja tiukasti asiat että pikavippejä ei saa ottaa eli ne ovat raha joka täytyy maksaa aina takaisin. Ja tuon jos haluatte opettaa niin Itse pärjää ilman edunvalvojaa. Itse olen osannut tehdä toimeentulo tuki paperin mutta ainoastaan kun halusin rinnekodin asuntolasta pois tavalliseen vuokra asuntoon takaisin kun vei heti itsenäisyyden. Niin uutta asuntoa oli terve kaveri/isä/ammattilainen mukana katsomassa ja myös ennen kuin kirjoitin itse allekirjoitin vuokrasopimuksen luki sen niin selkeästi että ymmärsin ja sitten vasta kirjoitin

Ja tuota kannattaa esimerkiksi jos on halua saada oppimaan avata sille oma tili ennen 18v ikää . Isäni opetti äitini ei luottanut että oppisin itse niin hyvin hoitaa laskut

Kokeillaa opettaa tavallisen Afrikan tähti pelin avulla se oppimaan jossa pelaa myös sisarukset niin että tekee valinnan yrittääkö nopalla saada 4,5 tai kutosen jolloin saa ainoastaan kääntää sen läpyskän ilman rahaa ja jokaisella on se raha kolme sataa ja jokaiselle leikkaate tahallisesta mainos lehdestä sen mitä haluisi itselleen saada eli ette etsi sitä Afrikan tähti juttua vaan että jos se teidän kehitysvammainen lapsi haluisi lehdestä esimerkiksi kännykän niin sanotte kukaan ei saa toiselle rahaa eli jos 4,5 tai 6 saa sitten saa aukaista sennlaatan ja maksaa sen rahalla sitten menettää sen rahan muuhun. Tuon pelin avulla voi oppia että pitää säästää se kolme satasta eli vaikka 3 laatan jos ei käännä on tehnyt oikean valinnan eli vain Nipa lukujen avulla kääntää sen laatan

Voi kehitysvammainen opiskella tavallisessakin ammattikoulussa