Lapsuudenkodista muuttaminen
Kun Kehitysvammainen aikuinen ei halua muuttaa ryhmäkotiin vanhempien luota ja hänen kantansa ei todennäköisesti asiassa tule muuttumaan, niin miten käytännössä tarkalleen hänet saa muuttamaan?
Häädölläkö?
Hei,
Lapsuudenkodista muuttaminen on aina iso muutos elämässä. Muuttamisen tuoma elämänmuutos on suuri niin omaisille kuin muuttavalle henkilölle itselleen. Epätietoisuus tulevasta voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta. Olisikin hyvä selvittää yhdessä henkilön kanssa sitä, mikä muuttamisessa mietityttää ja mikä siitä tekee vaikeaa.
Muuttamisesta olisi hyvä käydä tasapuolista keskustelua. Vanhempien on hyvä tuoda keskusteluissa esille myös se näkökulma, että poismuuttaminen lapsuuden kodista on hyvin tavallista jokaisessa perheessä.
Muuttamiseen liittyvät ennakkoluulot ja mahdolliset pelot voivat liittyä moneen asiaan. Onko tuleva ryhmäkoti entuudestaan tuttu henkilölle? Voiko olla niin, että ryhmäkodissa asuu joku, jonka kanssa henkilö ei tule toimeen? Tällaiset asiat on tarpeellista huomioida muuttoa suunniteltaessa. Kenenkään ei tarvitse joutua muuttamaan sellaiseen asuntoon, jossa tuntee ahdistusta. Ahdistus voi johtua myös siitä, että henkilö ei ole saanut tarpeeksi tukea ja aikaa prosessoida tulevaa.
Muuttamisprosessissa tärkeää on, että henkilö saa riittävästi tukea elämänmuutokseensa. Muuttovalmennuksen avulla henkilöä voidaan tukea muuttoa ennen ja muuton jälkeen. Valmennus olisi hyvä aloittaa hyvissä ajoin, jotta elämänmuutos ei johda elämän kriisiytymiseen.
Muuttovalmennuksesta voi tiedustella kunnan vammaispalvelun sosiaalityöntekijältä.
Harmillista on se, että suomen palvelujärjestelmässä kunnilla on usein tarjota vain yhtä ratkaisua asumiseen. Näin ollen kehitysvammaisella henkilöllä ei ole usein mahdollisuutta valita itse tulevaa asuntoaan.
Lue lisää muuttovalmennuksesta verneri.netin muuttovalmennus -osiosta.
Ystävällisin terveisin,
Verneri.netin toimitus