Lähihoitajaopiskelija kysyy
Mitä asioita tulisi ottaa huomioon ohjatessa kehitysvammaista asiakasta päivittäisissä toiminnoissa?
Kysymyksesi on erittäin laaja. Yritän avata sinulle tämän hetkistä ajattelua ja toiminnan lähtökohtia sekä antaa sinulle muutamia vinkkejä linkeistä, joista voi olla iloa arkityössä.
Kehitysvammapalveluiden ohjenuorana on pitkään ollut asiakaslähtöisyys ja yksilökeskeisyys. Mitä nämä sitten tarkoittavat käytännön toiminnassa? Todennäköisesti kullakin työntekijällä ja työyhteisöllä on oma näkemyksensä asiasta.
Suomeen rantautui joitakin vuosia sitten yksilökeskeinen ajattelun, suunnittelun ja toiminnan malli. Mallia ovat kehitelleet muun muassa britit. Mallissa avataan yksilöllisyyden käsitettä sekä etsitään välineitä ja keinoja, joilla kehitysvammainen henkilö voisi itse tuoda esiin omia tarpeita ja halujaan. Ajattelumallista voit lukea lisää Verneristä:
Työskentely vaikeimmin vammaisten henkilöiden kanssa on haastavaa. Se vaatii usein vanhempien ja muiden läheisten mukaan ottamista, jotta saadaan tietoa niistä asioista, jotka ovat henkilölle tärkeitä. Se vaatii myös uskallusta kokeilla ja etsiä asioita, jotka ovat henkilölle vieraita. Lue esimerki: Työskentely vaikeavammaisten kanssa
Ennen kaikkea työskentely vaikeimmin vammaisten kanssa vaatii vuorovaikutuksen opettelua. Jos vaikeimmin vammainen kommunikoi eleillä ja ilmeillä, meidän tulisi opetella lukemaan niitä. Vuorovaikutuksessa on tärkeää oppia olemaan läsnä, odottamaan kehitysvammaisen henkilön aloitteita, vastaamaan hänen aloitteihinsa, muokkaamaan omaa ilmaisuaan toiselle ymmerrävään muotoon ja tarkastamaan onko ymmärtänyt oikein toisen viestin. Tästä saat runsaasti tietoa Papunetin sivuilta: vuorovaikutus.
Niina Sillanpää
Kouluttaja
Kehitysvammaliitto