nt 3.9

Lähettänyt 30.5.2007 klo 20:48 käyttäjä Kirsi

Kävin alkuviikosta ekassa ultrassa. Näky oli ihana. Saimme kuulla nt olevan 3.9. Kolmisen viikon päästä olisi lapsivesipunktion otto... Olo on hirveä. Olen töissä kehitysvammaisten tutkimuspuolella, joten törmään kaikenlaisiin tapauksiin. Tietoni lisää tuskaa..
Ikää 24 vuotta ja rv 12+.
Löytyisikö ketään, jolla lukemat yhtä korkeita? Tekstinpätkä "kromosomipoikkeavuuksien todennäköisyys suurempi mitä enemmän niskaturvotusta"- pelottaa, kovasti.

Kanerva

31.5.2007 klo 07:34

Hei Kirsi!

Itse kävin 3 viikkoa sitten nt-ultrassa, jossa meidän vaavilla havaittiin nt:n olevan 3,6 mm. Riskiluvuksi saatiin 1/25. Ikää minulla on 28 vuotta. Minulta otettiin istukkanäyte 2 viikkoa sitten kromosomien tutkimiseksi, eivätkä vastaukset ole vielä tulleet. Olen kauhuissani odotellut kuulumisia. Tämä odottelu on todella tuskaista ja kamalaa.

Kirsi

31.5.2007 klo 09:08

Moi Kanerva!
Kävitkö verikokeissa? Miten tuo riskiluvun määritys tapahtuu, mulle ei puhuttu mistään sellaisesta..
Ite mietin nyt, että olisiko sittenkin pitänyt valita tuo istukkabiopsia.. Olisi saanut tiedon hiukan aiemmin. Nyt pitäisi 1,5 kk kärvistellä.
Muutamalle olen asiasta kertonut, ja jotenkin ne puheet "kyllä se siitä ja niin alussahan te vasta olette" syö sisältä!
Kaikki ei ole kunnossa, jos täytyy jatkotutkia..
Koita jaksaa. Olo on varmasti kauhea.

Kanerva

31.5.2007 klo 13:24

Hei Kirsi!

Kävin ensin verikokeessa rv 9+ jotain, josta tulos oli hyvä (en siis jäänyt siinä kiinni). Sitten kävin nt-ultrassa, josta tuo hälyttävä nt-tulos. Verikoe, nt, ikä ja muistaakseni paino yms. lasketaan jotenkin yhteen ja siitä sain tuon riskiluvun 1/25. Istukkabiopsiassa on tietääkseni hieman suurempi keskenmenon riski (1%), mutta itse en olisi kestänyt pidempää odotusaikaa. Tsemppiä sinullekin!

Kirsi

1.6.2007 klo 12:08

Moi Kanerva!

Sen jälkeen kun olin kirjoittanut, että olisiko sittenkin pitänyt..., niin päätin soittaa ja perua lapsivesipunktion.. Kerroin suorilta, että ei kyllä pää kestä odotusta. Sain ensi viikolle ajan tuohon istukkabiopsiaan.
Kuinka paljon sulle kerrottiin etukäteen.. eli siis valmisteltiinko sua vastausten saamiseen? Toi odotteluaika se pahin on.. Toivottavasti sulle vastaukset tulisi pian.
Tää on todella tylsää elämän arpapeliä. Ajatukset kun helposti kääntyy sinne kaikkein pahimpaan.. tuntuu hölmöltä kun ei ite pysty vaikuttamaan ja sit ku kroppa kuitenkin koko ajan muuttuu.

Kanerva

4.6.2007 klo 08:37

Kävin ensin juttelemassa kätilön kanssa itse toimenpiteestä ja he halusivat vielä varmistaa, että todellakin haluan tutkimuksen (juuri sen keskenmenoriskin takia). Vastausten tuloa varten ei ole valmisteltu mitenkään. Sielläkin sairaalassa sanottiin, että suuri osa on vääriä hälytyksiä ja kromosomisto todetaan normaaliksi. No sehän ei tietenkään tässä tilanteessa paljoa lohduta, koska voihan olla, että se poikkeava osuu juuri omalle kohdalle. Ei vieläkään ole vastauksista kuulunut, vaikka kohta on kulunut 3 viikkoa. Ihan tosiasia on tuokin, että oma keho muuttuu jatkuvasti ja minun vauvamaha on tullut juuri esiin. Emme ole kertoneet tästä vauvasta vielä oikeastaan kenellekään, juuri tämän epätietoisuuden takia. Yritä kestää!

eräs äiti

5.6.2007 klo 14:25

Minun pojallani oli nt viikoilla 11+5 3.8mm.Olin silloin 27 -vuotias ja tietenkin kauhuissani odotin lapsivesipunktiota ja sen tuloksia. Nt:n mittauksesta meni kolme viikkoa lapsivesipunktioon ja siitä neljä
viikkoa odotin tuloksia. Terveet kromosomit löytyi ja rakenneultra oli vielä viikoilla 20+ ja siinäkään
ei mitään poikkeavaa löytynyt. Terve poika syntyi
kohta kaksi vuotta sitten, eikä mitään ongelmia ole ollut. Suosittelen kyllä kaikissa tutkimuksissa käyntiä. Alussa kaikki oli sekavaa ja tuloksien odotus tuskaa, mutta samat ratkaisut tekisin uudestaankin.Voimia odotukseen.

Perhonen

5.6.2007 klo 14:32

Hei, meillä nt 2,6 rvk:lla 13+0. Teimme heti veriseulan, jonka mukaan riskiluku on 1/310 (olen 27v). Eli veritulos negatiivinen. Saimme kuitenkin lähetteen lapsivesipunktioon, joka tehtiin eilen rvk:lla 15+0. Epäilimme koko ajan toimenpiteen tarpeellisuutta, sillä keskenmenoriski olisi suurempi kuin kromosomipoikkeavuuden riski verinäytteen jälkeen. Lääkäri oli kuitenkin hyvin mukava ja saimme kertoa hänelle ja kätilölle epäilyistämme. Lääkäri myös ultrasi ja totesi, että lapsella on lyhyempi reisiluu kuin tässä vaiheessa pitäisi olla. Tästä syystä päädyimme lopuksi punktioon. Toimenpide sujui erittäin mukavasti enkä tuntenut kipua ollenkaan. Toimenpiteen jälkeen yritin levätä kotona ja nyt, töihin palattuani, mietin tuloksia. Meille luvattiin tulokset kolmen viikon kuluttua, eli pitkä odotusaika edessä. Sen kuitenkin kestää hyvin kun tietää, että tämän jälkeen saa varman tiedon eikä tarvi enää elää ristiriitaisten ultra- ja verinäytetietojen kanssa.

Kirsi

8.6.2007 klo 10:31

Heips!
Käytiin alkuviikosta tuolla istukkabiopsiassa.. Lääkäri sanoi, että nelisen viikkoa menee vastausten saamisessa. Neuvoi myös malttamaan sinne rakenneuä:han asti, jos vaikka biopsian tulokset olisivatkin meidän kannalta suotuisat. Odotetaan odotetaan.
Kaikki hyvin, kun ei pysähdy miettimään..
Kanerva ja Perhonen, jaksamisia!

Sirpa

8.6.2007 klo 17:30

Heipä hei vaan. Lapsivesipunktiota täälläkin odotellaan joka koittaa viikon päästä, siis mikäli aijon siihen osallista, en vielä ole ihan varma. Np meidän lapsellamme oli 1.9mm mikä normaali, mutta seerumiseulan kanssa tuosta varhaisultarsta saimme tulokseksi riskiluvun 1:150. Eli istukkahormoni olivat jotnekin pielessä. Aina olen tätä pelänny, enkä milloinkaan ole seulontoihin mennyt kevyin perustein "vauvaa ihailemaan" kuten monettasyntyi sydämeltään, koromosoimeiltaan, hermostoputkeltaan yms terveenä. Todellakaan en tiedä menenkö tuohon tutkimukseen vai en,koska keskenmenon riski on kutakuinkin samaaluokkaa kuin sairaaan lapsen mahdollisus. Olen saanu vuosi sitten 2 keskenmenoakin, joten epäilen tuon riskin olevan minulla ainakin todellinen. Sen ainakin olen onnistuneista ja epaonnistuneista ja epävarmoista, huolta-aiheuttavista raskauksistani oppinut, että kaikille parikymppisille sanon, että tehkää ne lapset nuorina!! Silloin niitä tulee helposti ja riskit on pienemmät:>&:<

Sirpa

8.6.2007 klo 17:38

Jostainsystä tekstistäni puuttuu osa väliltä eli Milloinkaan en ole seulontoihin mennyt kevyin perustein "vauvaa ihailemaan", kuten monet tekevät. Myös toista lastani odottaessani kohdallani pohdittiin lapsivesipunktion tarvetta, koska np-luvuksi saattin 2.9mm riskiraja oli tuolloin 3mm mutta kai"kaikkilla muillahan np:t on kuitenkin nolla pilkku jotakin tai kork.yksi ja vähän yli. Lapsi syntyi kuitenkin kromosomeiltaa, sydämeltään, hermostoputkeltaan yms mitä tämä seula nyt antaa mahdollisuuksisksi terveenä.

Kanerva

9.6.2007 klo 11:09

Heips!

Vihdoinkin istukkanäytteen tulokset tulivat. Vaavin kromosomit ovat normaalit ja yksi huoli vähemmän matkassa! Nyt kuitenkin pitäisi vielä odottaa rakenneultraa, jossa selviää vielä paljon asioita. Korkea nt-lukemahan voi viitata myös sydänvikaan tms. Tuntuu, ettei tämä odottaminen lopu koskaan. Aina vaan odotetaan jotakin seuraava etappia, että saa tietää onko lapsella kaikki hyvin. Ehkä pitäisi unohtaa hetkiseksi kaikki ja alkaa nauttia tästä raskaudesta! Jaksamista muille samassa tilassa oleville!

T: Kanerva

Perhonen

19.6.2007 klo 20:14

Hei, tänään saimme odotetun soiton sairaalasta, että sikiön kromosomit ovat normaalit. Meilläkin on seuraavaksi rakenneultra edessä, jota en uskaltanut edes varata tuloksia odottaessani. Kanerva, ymmärrän, että matkan varrella on vielä monia epävarmoja asioita, mutta yritä kuitenkin nauttia ilouutisesta. Sen aion ainakin itse tehdä! Paljon tsemppia kaikille!

Liisa

19.6.2007 klo 20:20


Hei Kanerva ja Perhonen!

Kiva oli lukea ilouutisenne! Omasta rakenneultrasta muistan, kun lääkäri sanoi, että jos jotakin löytyy (ei löytynyt), siihen osataan varautua etukäteen. Tarvittaessa on esim. leikkausvalmius.
Voimia odotukseen!

Kirsi

24.6.2007 klo 22:37

Heips!!
Meillä täällä myös kromosomit kunnossa.. Eli nyt tuota rakenneuä odotetaan!! Miehen puolelta tulee noita sydänjuttuja, enemmän jos vähemmän.
Masu kasvaa, nyt 16+! Näkyy jo kuulemma :)!

Tsemppiä.. Jaksetaan uskoa ja odottaa!

Riitta 22vee

3.7.2007 klo 20:56

meille luvattiin polilta soittaa jos jotain näkyy verikokeessa, ja tänään jo soittivat...
torstaina oli se np-ultra, ja tänään soittivat että
mahdollisuutemme down lapseen on 1/7 (polilta soitetaan aina jos verikoe on 1/250 tai alle)

aika huippu pieni lukema... joten varattiin aika lapsivesipunktioon, joka on 30.7 (viikolla 16)...

on vain sellainen olo että eihän meille mitään pahaa voi tapahtua! kun ollaan nuoria ja terveitä!

mutta ei sille voi mitään, ajattelen ''pahimpaa''
ettei tulokset järkytä myöhemmin....

Kanerva

4.7.2007 klo 08:45

Hei Riitta!

Onko tuo riskiluku 1/7 laskettu sekä niskaturvotuksen että veriseulan perusteella? Meillä riskiluku oli 1/25, joka tuntuu myös melko korkealta. Minulta otettiin istukkanäyte rv 13, koska en olisi jaksanut odottaa lapsivesipunktiota melkein kuukautta. Meidän vauvalla kromosomit olivat kunnossa, mutta vielä täytyy odottaa rakenneultraa, jossa selviää mahdollinen sydänvika tai jokin muu poikkeavuus. Täytyy kuitenkin ajatella positiivisesti ja nähdä nuo luvut juuri toisin päin eli mullakin mahdollisuudet saada terve lapsi on n. 96% ja sullakin n. 85%. Tiedän, että odottaminen on pahinta, olenhan itsekin odottanut tietoa lapsen terveydestä jo 2 kk. Yritä jaksaa!

T: Kanerva

Riitta

4.7.2007 klo 14:21

niskaturvotusta oli se 3.54mm.

mutta tuo riskiluku on verikokeesta..

pahinta asiassa on se ettei ole tarpeeksi asiasta tietoa, eikä tiedä miten tulisi asiaan suhtaitua

meillä on ennestään 1v 3kk poika

Kanerva

11.7.2007 klo 20:26

Hei!

Rakenneultra on nyt takana, eikä mitään poikkeavaa näkynyt sydämessä tai muuallakaan. Olo keveni kummasti! Melkein kaksi kuukautta on saanut miettiä ja pohtia kaikenlaisia, ikäviäkin, asioita, eikä raskaudesta ole uskaltanut nauttia! Nyt olen päättänyt keskittyä vain tähän odotukseen. Nyt jopa uskallan ostaa ensimmäiset vaatteet vauvalle. No tiedänpähän ainakin 100%:n varmuudella minkä värisiä vaatteita vauvalle ostan :D

Toivottavasti te muut saatte tulokset pikaisesti, sillä tiedän, että odottaminen on hirveää! Jaksamista!

T: Kanerva

Riitta 22

10.8.2007 klo 14:07

tänään soittivat polilta, että ei ole kromosomeissa poikkeusta!

tuntuu tosi hyvältä tietää mitä odottaa :)
2 vko päästä on sitten rakenneultra

Johanna

11.10.2007 klo 13:15

Olipa lohduttavaa lukea tämä ketju, siis että yli 3 millinkin niskaturvotuksella on saatu tietoa terveistä kromosomeista. Meillä np-tulos raskausviikolla 13 oli 3,0 mm (ja se tuntuu olevan paljon, ainakin kätilö tuntui hyvin huolestuneelta). Nyt odotamme istukkabiopsian tuloksia, ja olen aivan hermona ja paniikissa. Tavallisesta elämästä ei tule yhtään mitään, itken vain. Odotusaika tuntuu ihan epäinhimillisen pitkältä.

mimi

12.10.2007 klo 14:44

Meillä todettiin np-ultrassa rv 12 4,07mm niskatuvotusta. Se oli todella musertava uutinen. Veriseulan jälkeen saimme riskiluvuksi 1/5, eli 20% mahdollisuus, että lapsella on jokin kromosomihäiriö. 3 viikko odoteltiin, että päästiin lv-punktioon ja siitä 2 viikkoa, että saimme tulokset.. Kun se puhelinsoitto tuli, olin varautunut kaikkeen mahdolliseen, mutta.. saimme iloksemme kuulla, että pienkaisellamme on terveet pojan kromosomit!!!

Tuo odottaminen oli kaikkein kauheinta koko "prosessissa". Oli niin avuton ja tietämätön olo ja mitään ei voi tehdä..muuta kuin odottaa.

Rakenneultrassakin kaikki näytti olevan hyvin.

Nyt odotellaan tammikuuta ja pikkuista syntyväksi. Tällä hetkellä menossa siis rv 26+2

Johanna

13.10.2007 klo 14:08

Kiitos, mimi, kirjoituksestasi, sekin tuo lisää toivoa. Meille annettu riskiprosentti oli n. 25 %, tosin ilman veriseulaa, koska sitä ei minulle ole tehty. Tuntuu todella vaikealta tämä odottaminen, mutta eihän tässä muukaan auta.

Mymmeli

29.10.2007 klo 14:43

Täällä yksi uusi jännääjä ilmoittautuu joukkoon. Lapsivesipunktio 23.10 ja vaikka järki sanoo, että näytteen viljely kestää ainakin sen 10 pvä., niin silti sitä puhelua odottaa jo nyt. Meidän esikoisella todettiin niskaturvotusta 2,4-3,4, keskiarvoksi laskettiin 2,9, mutta riskiluku oli 1:33. Ultrassa kaikki on ollut ok, mutta silti tuntuu, että en ole osannut nauttia raskaudestani viimeiseen 4. viikkoon. Piilottelen kasvanutta mahaani ja koitan välttää tilanteita, jossa raskauteni "paljastuu" uusille ihmisille (lähinnä tutuilleni). Tuntuu niin kauhealta ajatus siitä, että jos lapsella ei olekaan kaikki kunnossa ja paras ratkaisu on raskauden keskeytys.. niin kuinka pystyn kertomaan sen kaikille noille ihmisille? Vain läheisimmät ystäväni mieheni lisäksi tietävät tilanteesta..

Johanna

30.10.2007 klo 12:24

Palasin vielä kertomaan, että meillä kromosomitulosten odotus päättyi onnellisesti hieman vajaan kahden viikon piinan jälkeen: ei kromosomihäiriötä. Helpotus oli valtava. Nyt sitten odotellaan hieman rauhallisemmin mielin rakenneultraa.

Minusta tuntui tuloksia odotellessa, että sekoan, kun mietin pahimpia mahdollisia vaihtoehtoja. Tuntui, ettei kenenkään pitäisi joutua tekemään niin vaikeita päätöksiä kuin näissä tilanteissa ehkä joskus joutuu. Ja yhtäkkiä tuntui siltä kuin en enää olisi "saanutkaan" olla raskaana. Ajatus toivotusta vauvasta muuttui epätoivoksi ja ahdistukseksi. Oikein paljon tsemppiä odotukseen Mymmelille, toivottavasti kaikki päättyy osaltanne hyvin.

Sarianna

13.11.2007 klo 20:55

Hei!
On aika lohdullista että kaikilla "suurista lukemista" huolimatta on tullut kromosomitutkimuksista iloisia uutisia. Itse sain kutsun lisätutkimukseiin verinäytteen perusteella, nt2.3 viikolla 13. Mistään riskiluvuista en puhelussa kuullutkaan vaan ainoastaa liian matalista hormonitasoista - ei vertailualukuja suuntaan jos toiseen. Muutenkin kätilö ilmoitti kylmästi että haetaan viittauksia Down 21 poikkemaa "huomatavasti vakavimipiin" kehityshäiriöihin, jotka johtavat sikiön kuolmaan joko kohdussa tai kahden viikon sisällä syntymästä. Luettuani näitä viestejä taidan ottaa huomenna kätilölle viestin ja kysyä niistä riskiluvuista vähän tarkemmin.

mymmeli

14.11.2007 klo 12:52

Hei!

Saimme vajaa viikko sitten tiedon lapsivesinäytteestä. Terveet kromosomit! Niskaturvotusta siis isoimmillaan 3,4 ja keskiarvoltaan 2,9..riskiluku 1:33. Tämä lohduksi niille kaikille, jotka odottavat näytteen ottoa tai sen tuloksia. Tiedän kuinka pitkä aika tuo on (omalla kohdalla 5 viikkoa), itseäni lohdutti suuresti lukea muiden vastaavassa tilanteissa olleiden kirjoituksia ja positiivisia uutisia.

Aurinko

14.11.2007 klo 19:23

Haluan kirjoittaa vielä oman kertomukseni tähän ketjuun. Olen 25 vuotias ensiodottaja. Niskapoimu-ultrassa meidän vauvalla havaittiin niskaturvotusta 4.3mm. Viikon myöhemmin saimme verikokeen tulokset ja riskiluku oli 1/5. Olin aivan paniikissa näistä tuloksista. En oikeastaan voinut ajatella mitään muuta kuin sitä, että mitä jos vauvallamme on jokin kehityshäiriö jne. Otin vimmatusti selvää asioista ja luin lähes mitä netistä irti sain sikiötutkimuksista. Muutama viikko niskapoimu-ultran jälkeen pääsin istukkatutkimukseen ja tutkimuksen tulokset tulivat viikon myöhemmin. Vauvallamme kromosomit ovat lukumäärältään ja rakenteeltaan normaalit!!
Tämän halusin vain kirjoittaa siksi, koska itse etsin vimmastusti joitakin viikkoja sitten tietoa, että olisiko ketään, jotka olivat saaneet yhtä korkeat riskiarvot ja lopulta vauva olisi ollut kuitenkin terve.

Suloisen pojan äiti

6.12.2007 klo 12:57

Hei,
lueskelin tätä ketjua taaksepäin ja uutiset taisivat olla iloisia kaikkien kohdalla. Meillä uutiset "kaatoivat maailman" odotusajaksi eli
lapsivesitutkimuksessa pojallamme todettiin Downin syndrooma. Itse menin np-ultraan "vain katsomaan kuvaa vauvasta" ajattelematta sitä seulontana, mutta kohonneen riskin vuoksi halusin varmuuden lapsivesitutkimuksella.

Nyt poikamme on 4v rakastettava ja (pääosin) hyväntuulinen kaveri, jota ilman en voisi enää perhettämme kuvitella. Muistan tuon pelon ja jännityksen ja epätoivonkin tuloksia odottaessa ja varsinkin niiden "huonojen" uutisten saavuttua, mutta halusin kuitenkin kertoa, ettei kehitysvammaisen lapsen kanssa eläminen ainoastaan hankalaa ja raskasta ole, vaikka sopeutumista vaatiikin. Oma suhtautumiseni muuttui kummasti odotusajan itkuista iloon vauvasta heti poikamme synnyttyä (synnytys oli melko helppo eli jaksoin olla iloinen aika pian :)). Jotenkin toivoisin ihmisten pitävän myös kehitysvammaisia vauvoja arvokkaina
ja odottamisen arvoisina, vaikka ymmärränkin sen olevan vaikeaa siinä tilanteessan, kun on odotettu tervettä lasta.




Sirpa

14.12.2007 klo 17:00

Meille syntyi terve poika marraskuun lopulla. Koskaan en lapsivesipunktioon mennyt ja jännitys oli kohtalainen loppuun saakka. Tämän kokemuksen läpikäyneenä en enää osallistuisi alkuraskauden seuloihin ainakaan muutoin kuin niskapoimumittauksella. Miettikään ihmiset tarkoin kaikki mahdolliset seuraamukset ennenkö osallistutte sikiöseulontoihin. Ihanaa JOulua kaikille!!

Kanerva

18.12.2007 klo 10:59

Heipä hei!

Ajattelin myös ilmoitella, että terve tyttövauva syntyi marraskuun lopulla! Niskaturvotustahan oli melko paljon (3,6), mutta rakenneultrassa ei poikkeavuuksia löytynyt. Silti raskauden loppuun asti sai elää jännityksen vallassa, mutta onneksi kaikki päättyi hyvin. Nyt täällä opetellaan ihanaa vauva-arkea suloisen tytön kera! Ihan kuten Sirpa sanoi, myös täällä mietitään useampaan kertaan tulevaisuudessa, osallistutaanko mihinkään sikiöseulontoihin! Edelleenkin niistä saadaan aivan liian paljon vääriä positiivisia tuloksia ja pahimmassa tapauksessa koko raskausaika menee pilalle miettiessä kaikkia pahimpia painajaisia.

Tsemppiä ja jaksamista kaikille, jotka odottavat tuloksia tai lasta syntyväksi! Toivoa ei kannata menettää! :D

T: Kanerva

Vastaa viestiin