Jonglöörifilosofiaa

On tullut jo monta kertaa esille, kuinka tärkeää erityislapsen kanssa ovat tietyt rutiinit. Elämä soljuu rakenteissaan eteenpäin pääasiallisesti mukavasti.

Pienistä asioista tulee suuria iloja. Idolsit, hieman pidennetty perjantaiaamu, keskiviikon terapia ja iltalätyt.

Mutta jossakin vaiheessa me vanhemmat alamme näyttää räytyneeltä. Juuri samat rutiinit, kuskaaminen, loputtomat palaverit, työt ja arjen huolet, jopa ne lätyt, huutavat taukoa.

Sitä varten on olemassa systeemi nimeltä L O M A.
Lomalta vanhemmat odottavat kaikkein eniten sitä, että ei ole mitään pakollista tekemistä. Löhöillään, kuljaillaan, loikoillaan, lueskellaan, nukutaan pitkään...

Ja tähän kaikkeen on piilotettu ongelmien kasvuvoimainen siemen.

Poika nimittäin herää joka aamu viimeistään kello 6.30, oli loma tai arki. Koska oma ohjautuminen, leikkiminen tai suunnittelu ovat parhaimmillaankin rajallista, elämässä täytyy kaiken aikaa tapahtua erilaisia asioita.

Uskokaa, että paksuun romaaniin uppoutunut äiti on Harvinaisen Tylsä Tapahtuma. Kolmansista päiväunista haaveileva isä on Järjettömän Kyllästyttävä Tapahtuma.

Tilanne uhkaa kriisiytyä. Mikä neuvoksi?

Olemme tajunneet, että meidän täytyy oppia miettimään loma-asia uusiksi.

Me vanhemmat tarvitsemme joskus o i k e a t a lomaa. Sellaista, jolloin kukaan ei vaadi yhtään mitään. Mutta tietenkin meidän rakas poika tarvitsee myös lomaa; vaihteluita, uusia virikkeitä, ihmisiä ja kokemuksia, aktiivista, mutta rentoa yhdessäoloa.

Ja mikä tärkeintä - muut sisarukset - ehkä eniten juuri he - tarvitsevat myös lomaa; erilaista yhdessäoloa, huomiota, hauskuutta. Ja varsinkin pitkiä unia... jotka taas pojan kanssa ovat vaikeita.

Kysymys kuuluu: Miten ihmeessä aikaa, voimia ja rahaa riittää näihin kaikkiin tarpeisiin?

Vastaus on harvinaisen selkeä: Ei mitenkään! On otettava käyttöön jo arjessa hyväksi havaittu jönglöörifilosofia.
Muistatte ehkä sirkuskäynniltänne tempun, jossa jönglööri pitää kepin avulla pyörimässä useaa lautaspinoa. Uutta vauhtia annetaan aina sille pinolle, joka uhkaa hyytyä ja alkaa pahiten kolista.

Jonglöörifilosofia vaatii kuulevia korvia, näkeviä silmiä ja hoksaamista. Nopeita liikkeitä, stressinsietokykyä ja samalla myös tietynlaista rentoutta.

Jos filosofian oivaltaa, se takaa jokaiselle jokaiselle perheenjäsenelle tiukan paikan tullen loma-nimisen tönäisyn uuteen vauhtiin.

Jos sitä ei tajua, saattaa käydä hu-hu-hu o-o-o no-n-no -sti-i-i-i...